Sosiaali- ja terveysministeriö haluaa jakaa neljänsiä koronarokotuksia myös työikäiselle väestölle. Tällä hetkellä neljännen rokotuksen voivat saada vain 60 vuotta täyttäneet ja riskiryhmiin kuuluvat.
Sosiaali- ja terveysministeriö hakee oikotietä laajentaa rokottamista ilman, että siihen ei enää tarvittaisiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n suositusta. Kiuru uskoo, että ministeriryhmä pääsee sopuun vielä keskiviikkona.
– Olemme keskustelleet sekä sotehenkilökunnasta, että myös muista suomalaisista, Kiuru sanoo.
THL:n kanta on, että uusia laajoja rokotekierroksia ei tarvita. Kiurun mukaan kysymys on siitä, voidaanko mahdollistaa rokotteiden tarjoaminen myös muille kuin rokoteohjelmassa mukana oleville.
– Keskeisimmät tahot eli ECDC joka on eurooppalainen kattotoimija sille ketä rokotetaan, rokotevalmistajien omat ohjeet sekä isot terveysviranomaiset kuten amerikkalaiset ja kanadalaiset viranomaiset hyvin laajasti suosittelevat rokotteita annettavaksi.
Kiuru avasi tänään keskiviikkona Ylen haastattelussa THL:n ja ministeriön välisiä mielipide-eroja. Hänen mukaansa tunteet kuumenevat helposti, kun aletaan puhua rokotuksista. Kiuru arvioi, että Suomi eroaa tällä hetkellä ratkaisevasti muista EU-maista.
– Kyllä karttaharjoituksesta näkee, että Suomi on valinnut erilaisen polun. Pidämmekö me uskottavana, ettemmekö suoriutuisi tehtävästä paremmin?
Oikeus rokotuksiin koko kansalle
Kiurun mukaan on tärkeätä katsoa, että mahdollisuus rokotuksiin annetaan koko kansalle. Hän muistuttaa, että esimerkiksi Kanadassa rokotepurkkien kyljessä lukee selvästi, että rokotteen vaikutus kestää kolme kuukautta.
– Meillä on kehittynyt ja toimiva järjestelmä. On muistettava, että rokotteita ei saa apteekista. Tämä johtuu siitä, että valtiot ovat ostaneet rokotteet. Apteekit eivät voi ostaa rokotteita. THL toimittaa sairaala-apteekkeihin kuntiin ja niissä voidaan päättää, miten ne jaetaan. On olennaista, että kaikki tahot voivat osallistua rokottamiseen.
Tämä tarkoittaa, että rokottamiseen voisi kuntien lisäksi osallistua myös työterveys.
Yle kertoi perjantaina, että THL ja ministeriö hakivat tapaa antaa rokotuksia muillekin kuin yli 60-vuotiaille suomalaisille. Asiasta käytiin perjantaina neuvottelu, jossa oli läsnä ministeriön, THL:n ja esimerkiksi yliopistosairaaloiden edustajat. Tämän jälkeen ministeriö ryhtyi valmistelemaan rokotusten laajentamista.
Kiista THL:n ja STM:n välillä jatkuu
Ministeriön ja THL:n välillä on ollut pitkään vääntöä rokotuksista. Ministeriö pitää neljänsien rokotteiden hyötyjä suurempina kuin THL, joka on asiantuntijaviranomainen.
Ministeriössä on vedottu esimerkiksi Euroopan tautiviraston suosituksiin ja niiden Euroopan maiden käytäntöihin, joissa mahdollisuutta rokottautua tarjotaan Suomen laajemmin.
Lapin sairaanhoitopiiri on ryhtynyt jakamaan tehosterokotetta hoitohenkilökunnalle, vaikka THL ei sitä suosittellut. Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat niin ikään pyytäneet rokotuksia työikäiselle väestölle.
THL:stä taas todetaan, että sairauspoissaolojen vähentäminen ei ole peruste kansalliselle, laajalle työikäisten rokotussuositukselle.
Suomella on käytettävissään 1,3 miljoonaa koronarokotetta. Rokottamisen laajentamiseen tarvittaisiin kuitenkin lisää hoitajia. Tällä hetkellä hoitajista on krooninen pula. Neljäs rokotuskierros tarkoittaisi sitä, että rokottajia pitäisi irrottaa mahdollisesti kouluterveydenhoidosta ja vanhusten hoitokodeista.
Hallituspuolue keskustassa on epäilyjä, että linjaus vaarantaisi kansalaisten tasavertaisuuden. Jos kunnat voisivat päättää rokotusten jakamisesta, eri puolilla Suomea asuvat joutuisivat eri asemaan.
Jos Kälviällä saisi rokotuksen, mutta Helsingissä ei, se voisi aiheuttaa eripuraa kansalaisten välillä.