Suomessa koronakuolleisuus asukasta kohden oli viime viikolla 12.–18.9. noin kolminkertainen EU:n keskiarvoon nähden, tviittasi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen maanantaina.
Suomessa on viime sunnuntaihin mennessä raportoitu yhteensä 5 858 koronakuolemaa. Lisäys edelliseen viikkoon oli 90 kuolemaa.
Lehtosen mukaan taustalla on kolme syytä. Suomessa on ollut vähemmän tartuntojen tuomaa immuniteettia. Toiseksi rokotukset alkoivat vähän myöhässä ja rokotuskattavuus on hiukan heikompi kuin muissa Pohjoismaissa.
Kolmanneksi riskiryhmät ovat alttiita ja suojaustoimenpiteet erityisesti laitoksissa eivät ole niin tehokkaita. Suomessa on ollut laitosepidemioita ja kuolleisuus laitoksissa on ollut varsin korkea.
Lehtosen mukaan Suomessa riskiryhmäläisiä on kuollut enemmän kuin muissa Pohjoismaissa viimeisen puolen vuoden aikana.
Noin kaksi kolmasosaa kuolleista on ollut yli 80-vuotiaita, kolmannes nuorempia. THL kirjaa koronatautiin liittyviksi sellaiset kuolemat, joissa henkilö on kuollut 30 vuorokauden aikana koronatartunnan saamisesta.
– Kesän aikana monet vakavaan koronaan sairastuneista eivät ole olleet hoidossa, vaan myös kotonaan asuvia vanhuksia. He eivät ole olleet mitään huonokuntoisia, vaan ihan reippaita ikä-ihmisiä, Lehtonen sanoo.
Lehtonen painottaa, että rokotukset ovat edelleen tehokkain keino ennaltaehkäistä vakavaa koronatautia.
– Suomessa koronaan on menehtynyt kahdessa vuodessa yli 5 000 ihmistä. Jos rokotuksia ei olisi ollut, kuolleiden määrä olisi ollut jopa kymmenkertainen, Lehtonen toteaa.
HUSin Ruotsalainen vauhdittaisi syksyn rokotuksia
Viime viikolla sairaanhoidon tarve lähti koko Suomessa kasvuun, mutta edelleen noin kaksikolmasosaa koronapotilaista on hoidossa terveyskeskusten akuuttivuodeosastoilla, kertoo apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen HUSista.
Suuri osa potilaista on siis hoidossa perusterveydenhuollossa. Erikoissairaanhoidon kuormitus on vähäisempi ja teho-osastojen koronatilanne on rauhallinen.
Ruotsalaisen mukaan tällä hetkellä on vielä epävarmaa, odottaako suomalaisia rauhallisempi vai mahdollisesti aiempien pandemiavuosien kaltainen koronatalvi, kun ihmiset pakkautuvat sisätiloihin ja koronavirus on edelleen keskuudessamme. EU-komissio on tuoreeltaan kehottanut jäsenmaita varautumaan syystalvella koronatilanteen pahenemiseen.
– Siksi väestöä ja etenkin heitä, joilla on riskinä sairastua vakavaan infektioon, on suojattava, toteaa Ruotsalainen.
Rokottaminen on yhä avainasemassa koronapandemian hoidossa, Ruotsalainen sanoo. Ensimmäisten ja toisten koronarokotusten kattavuus etenkin yli 60-vuotiaissa on erittäin korkea, mutta kolmansien rokotusten kattavuus on jo selvästi matalampi, sillä osa heistä on sairastanut taudin, eikä ole hakenut tai saanut rokotusta.
THL kertoi syyskuun alussa suosittelevansa uutta koronan tehosterokotusta kaikille 65 vuotta täyttäneille, 18 vuotta täyttäneille lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville sekä voimakkaasti immuunipuutteisille 12 vuotta täyttäneille. Joillekin riskiryhmiin kuuluville tämä voi olla jopa jo kuudes rokote.
Tehosterokotteen voi ottaa sitten, kun edellisestä rokotuksesta tai taudin sairastamisesta on kulunut vähintään kolme kuukautta. THL ei kuitenkaan suositellut rokotteen ottamista vielä tässä kuussa, vaan myöhemmin syksyllä samalla käynnillä influenssarokotteen kanssa.
Innokkaimmat ryntäsivät hakemaan tehostetta koronarokotukselleen heti uuden suosituksen jälkeen, mutta esimerkiksi Helsingissä moni joutui pettymään, kun rokotetta ei vielä saanutkaan.
HUSin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalaisen mielestä rokotusten kanssa ei tulisi odotella.
– Kansallisesti on ohjeistettu, että viidennet rokotukset ulotetaan marraskuulle influenssarokotusten yhteyteen, mutta ne tulisi aikaistaa tähän hetkeen tietyille ikäryhmille ja tietyille riskiryhmäläisille. Meillä on jo nyt käytössä uudet omikron-varianteille räätälöidyt rokotteet ja kunnat rokottavat koko ajan.
Hänen mukaansa väliinputoajien ryhmä on yli 80-vuotiaissa ja hoivalaitosten asukkaissa, jotka saivat neljännen rokotteensa maaliskuusta alkaen.
– Siitä on nyt kuusi kuukautta, vaikka kansainvälisten suositusten mukaan riskiryhmiin kuuluville annetaan tehosteet 4–6 kuukauden kuluttua edellisestä rokotuksesta. Yli 80-vuotiailla on ollut Suomessa suurin kuolleisuus koronainfektioon. Heidän tehosterokottaminen pitäisi aloittaa nyt, eikä vasta marraskuussa.
Toinen väliinputoajien ryhmä koostuu Ruotsalaisen mukaan henkilöistä, jotka ovat riskiryhmiin kuuluvia kolmesti rokotettuja ja jotka ovat sairastaneet koronan.
– He eivät ole saaneet neljättä rokotetta, koska kansallisesti on ohjeistettu, että sairastettu tauti vastaa yhtä rokotusta. Näitä ihmisiä on käännytetty rokotuspisteiltä kesällä ja tänä syksynäkin. Kuitenkin kansainvälisesti WHO sekä Euroopan ja Yhdysvaltain tautikeskukset ja useat Euroopan maat ohjeistavat tehosterokotteen ottamisen sairastetun taudin jälkeen.
Ruotsalainen kertoo, että muun perusterveen väestön tehosterokottamisesta neljänsillä rokotuksilla odotetaan parhaillaan lisätietoa, muun muassa koronatartunnan estämisen kestosta.
– Kuitenkin arvioin, että perusterveelle työikäiselle väestölle voitaisiin tarjota influenssarokotusten tapaan vuosittainen koronarokotus, ja vähintään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille nyt tänä syksynä.
HUSin diagnostiikkajohtaja Lehtonen kehottaa noudattamaan edelleen suojakeinoja riskiryhmäläisten suhteen.
– Keväällä koronarajoitusten vapautumisen jälkeen monilta unohtui se, että meillä on näitä riskiryhmäläisiä, joille korona on edelleen vakava tauti.
Pitäisikö tehosterokotuksia aikaistaa? Millä mielellä odotat talvea koronan suhteen? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 21.9. kello 23:een asti.
Lue seuraavaksi:
Koronaepidemian suuret vaikutukset alkavat olla ohi, sanoo THL:n ylilääkäri – taudin takia ei ole teholla yhtään potilasta Uudellamaalla
Innokkaimmat ryntäsivät hakemaan tehostetta koronarokotukselleen heti THL:n uuden suosituksen jälkeen – Helsingissä moni joutui pettymään
THL kehottaa iäkkäitä ja riskiryhmäläisiä ottamaan koronarokotteen tehosteannoksen syksyllä yhdessä influenssarokotuksen kanssa
Koronakuolemien määrä kasvaa nopeasti – kysyimme, miksi THL laskee lukuihin muitakin kuin selkeitä koronataudin aiheuttamia kuolemia