Suomi on osa pohjoismaista ja eurooppalaista sähkömarkkinaa ja siksi sähkön hinta nousee myös Suomessa.
– Sähkön tukkumarkkinoiden hinta muodostuu tunneittain kalleimman tarvittavan voimalaitoksen muuttuvien kustannusten mukaisesti. Keski-Euroopassa tämä ns. rajatuotantomuoto on usein kaasuvoimaa, selittää elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.).
Kaasun hinta hipoo pilviä, sillä Venäjä on katkaissut kaasutoimitukset Saksaan Nord Stream putkea pitkin. Muista lähteistä Eurooppaan virtaava kaasu on moninkertaisesti venäläiskaasua kalliimpaa.
Suomen tavoitteena on, että EU:ssa kaasun ja sähkön hinnat saataisiin erotettua toisistaan.
– Se alentaisi sähkön hintoja, elinkeinoministeri uskoo.
Muina keinoina hän pitää energiankulutuksen vähentämistä sekä niin sanottua teknistä hintakattoa.
– Säästäminen on ilman muuta tärkein, koska silloin se leikkaa kovimpia huippuja pois, joka tiputtaa kokonaishintaa. Ja sitten tämä tekninen hintakatto, se on se toinen.
Nykyisellään sähkömarkkinadirektiivi estää hintakaton asettamisen vähittäismarkkinoille, niin sanottuja sosiaalisia tariffeja lukuun ottamatta. Suomessa on kuitenkin niiden sijasta sijasta käytetty sosiaalipolitiikan keinoihin kuuluvia toimeentulotukea ja asumistukea. Tukkumarkkinoiden osalta työryhmä on ehdottanut sähköpörssin tarjousten enimmäishinnan alentamista EU:ssa.
Ei irti eurooppalaisista sähkömarkkinoista
Ongelmista huolimatta Lintilä korostaa, että Suomi ei tule irtautumaan eurooppalaisista sähkömarkkinoista.
– Suomi ei missään nimessä tule irtautumaan eurooppalaisesta sähkömarkkinasta, koska voi tulla tilanne, että me tarvitsemme sitä eurooppalaista sähkömarkkinaa, hän sanoo.
Jälleen keskusteluun nousseen, voimalaitosten ansiottomiksi katsottavia tuottoja koskevan, windfall-veron suhteen Lintilä muistuttaa, että siihen liittyen on voimayhtiöiden omistusrakenteeseen liittyvä ongelma.
– Suomella on yksi ongelma tässä, se on nämä meidän Mankala-yhtiöt. Eli sähköyhtiöt, jotka toimittavat omistajilleen omakustannushintaan sähköä. 2013 meillä oli windfall -veroesitys olemassa, ja se taisi sitten kaatua EU:ssa nimenomaan näiden Mankala-yhtiöiden verotusmalliin.
Ilmastosyistä jyrkässä alasajovaiheessa olleen turpeen suhteen elinkeinoministerin katsoo, että sen polttaminen tulee jatkumaan useamman talven yli.
– Tällä hetkellä ajetaan turpeella hyvin monessa paikassa, ja hakkeella yhteispolttona. Näen, että se tulee kestämään useampia vuosia.
Suomesta tulee sähköomavarainen
Suomi on monipuolistanut energiapalettiaan suunnitelmallisesti. Jos Olkiluodon kolmosreaktori toimii suunnitellusti vuoden vaihteen jälkeen, Suomi ottaa askeleen kohti sähköomavaraisuutta.
– Keväällä pystyimme irtautumaan venäläisestä energiasta muutamassa kuukaudessa kokonaan. Monipuolinen energiapaletti, jossa kotimaisella tuotannolla on suuri rooli, antaa meille liikkumatilaa myös tulevissa ratkaisuissa, sanoo Lintilä.
Hän ei halua ennustaa sähkön hinnan tulevia muutoksia.
– Sellaista kristallipalloa ei ole, joka varmuudella tämän kertoisi, mutta pyrimme koko ajan vaikuttamaan siihen, että hinta lähtisi laskuun.
Pari asiaa on Lintilän mukaan kuitenkin varmaa:
– Paluuta vanhaan tilanteeseen ei ole.Sen tiedämme, että Suomi on vuoden kahden sisällä sähköomavarainen. Siitä saamme kiittää investointeja kotimaiseen sähköntuotantoon.
Toimiva siirtoyhteys Ruotsin ja Suomen välillä on talvella tärkeä
Markkinasääntöjen mukaan sähkön siirtoyhteyksiä ei saa rajoittaa. Vaikka Suomi luottaa yhteisiin pelisääntöihin, hereillä on syytä olla koko ajan.
– Pidämme tiiviisti yhteyttä Pohjoismaihin ja luotamme yhteistyön säilymiseen. Tähän energiasotaan on vastattava yhdessä rintamassa. EU:n jäsenvaltioiden rakoilu pelaisi vain Putinin pussiin, varoittaa Lintilä.
Ministeri kertoo myös, että Pohjois-Ruotsissa on runsaasti tuotantoa, jota ei voida siirtää etelään Ruotsin sisällä siirron pullonkaulojen vuoksi.
– Luonnollinen reitti tälle sähkölle on Suomeen. Tuoreimpana hankkeena tänä syksynä alkaa Aurora Line -sähkönsiirtoyhteyden rakentaminen Suomen ja Ruotsin välille.
Hallitus seuraa yritysten tilannetta
Hallitus on päättänyt tukea kotitalouksia muun muassa alentamalla sähkön arvonlisäveroa. Myös sähköyhtiöiden viimesijaisesta rahoituksen turvaamisesta mahdollisissa likviditeettiongelmissa hallitus on tehnyt esityksen eduskunnalle. Laina- ja takauspaketin koko on 10 miljardia euroa.
Lintilä on kutsunut myös muita yrityksiä kylään.
– Seuraamme tarkasti tilannetta yritysten kannalta. Esimerkiksi tällä viikolla kutsuin yrityksiä keskustelemaan energiansäästötoimenpiteistä.
Lintilän mukaan yritykset mukautuvat tilanteeseen ja etsivät tapoja säästää energiaa.
– Onpa eräät kaupat vetäneet esimerkiksi juomakaappien töpselit seinästä.
Lue lisää:
Pääministeri Marin antoi ilmoituksen energiapolitiikasta, oppositio ei ilahtunut – Perussuomalaiset tekee välikysymyksen
EU:n energiaministerit kokoontuivat hätäistuntoon energiakriisistä – Lintilä: "Tahtotila energian hinnan taittamisesta on hyvin vahva"