Salolainen Hanne Saarinen, 38, on epätyypillinen vaihtoon lähtijä: hän on lähemmäs nelikymppinen, perheellinen ja yrittäjä. Hän suuntasi viime keväänä Belgiaan.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Savonlinnan kampuksella jalkaterapiaa monimuotototeutuksena opiskeleva Saarinen vietti kaksi kuukautta opiskelijavaihdossa Gentissä.
– Halusin kokea sekä opiskelun että työharjoittelun ulkomailla. Lisäksi Belgia oli maa, jossa en ollut aikaisemmin käynyt.
Vaihto-opiskelu ulkomailla kiinnostaa korkeakouluopiskelijoita aiempaa vähemmän. Suomesta lähti vaihtoon viime vuonna vajaat 3 000 opiskelijaa. Into vaihto-opiskeluun laski jo ennen koronaa neljänneksellä huippuvuoteen 2016 verrattuna. Silloin vaihtoon lähti yli 10 000 opiskelijaa.
Korona romahdutti ulkomaille vaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrän, mutta trendi on ollut laskeva jo ennen koronaa.
Opetushallitus on selvittänyt syitä vähentyneeseen kiinnostukseen: innon laantumiselle ei ole yhtä selittävää tekijää. Vastaava asiantuntija Anni Kallio kertoo, että yleisiä vaihtoon lähdön esteitä ovat opiskelijoiden elämäntilanne, paine valmistua tai taloudelliset syyt.
– Vaikka hyvin suunniteltu vaihto ei pidennä opiskeluaikaa, niin korkeakouluilta tuleva paine valmistua tutkinnosta määräajassa ja opintotukeen liittyvä rajallinen opiskeluaika saattavat jarruttaa vaihtoon lähtöä.
Ulkomaille vaihtoon lähtevien opiskelijoiden laskevaan määrään voivat vaikuttaa myös korkeakouluihin liittyvät syyt. Kallio kertoo, että joissakin korkeakouluissa on tunnistettu, että pääpaino vaihtotoiminnan kaltaisesta perinteisestä kansainvälistymisestä on siirtynyt esimerkiksi koulutusvientiin panostamiseen tai kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden rekrytoimiseen.
– Voi myös olla, että vaihtotoiminta on jäänyt taka-alalle korkeakoulujen henkilöstöresurssien karsimisen takia.
Kallio painottaa, että kansainvälisen toiminnan aktiivisuudessa on paljon korkeakoulu- ja alakohtaisia eroja. Myös korona-aikana oli koulukohtaisia eroja.
Opetushallituksen tilannekuvakyselyjen mukaan esimerkiksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) kuului niihin korkeakouluihin, joilla sekä lähtevä että saapuva opiskelijavaihto oli hyvin rajoitettua tai kokonaan keskeytetty osan korona-ajasta.
Kv-palveluneuvoja Lea Reponen Xamkin Savonlinnan kampukselta kertoo opiskelijavaihdon käynnistyneen koronatauon jäljiltä viime keväänä, jolloin ulkomaille vaihtoon lähti kymmenkunta opiskelijaa.
Hanne Saarisen jalkaterapian opinnot etenivät vaihdon aikana Belgiassa 15 opintopisteen arvoisesti.
– Sain siellä samaan tahtiin suoritettua opintopisteitä kuin muut Suomessa. Sain kaikki opinnot suoraan hyväksiluettua, enkä menettänyt mitään sen vaihdon aikana.
Aikuisopiskelijoiden määrä on lisääntynyt
Opetushallitus kerää tietoa suomalaisopiskelijoiden kansainvälisestä liikkuvuudesta. Vaihtoon lähtevien opiskelijoiden taustatietoja ei kuitenkaan tilastoida.
Yleisesti on kuitenkin tiedossa, että kasvava osa korkeakouluopiskelijoista on aiempaa vanhempia, jolloin moni heistä voi olla jo työelämässä ja perheellisiä. Se vaikuttaa aikuisopiskelijoiden mahdollisuuksiin osallistua pidemmille ulkomaanjaksoille.
Kuten Hanne Saarinenkin, perheelliset opiskelijat voivat saada lisätukea Erasmus-vaihtoon lähtiessään. Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelma tarjoaa korkeakouluopiskelijoille rahoitusta opiskeluun tai harjoitteluun ulkomailla.
Saarinen sai perheellisenä opiskelijana viime keväänä hieman korkeamman Erasmus-apurahan, joka oli noin 650 euroa kuukaudessa. Hän otti myös opintolainaa vaihto-opiskelua varten. Talousasiat oli suunniteltava tarkasti etukäteen.
Opetushallituksen vastaava asiantuntija Anni Kallio kertoo, että tällä hetkellä opiskelijat voivat saada aiempaa suuremman apurahan.
– Tästä lukuvuodesta 2022-2023 alkaen Suomesta Erasmus-vaihtoon lähtevät opiskelijat saavat 500–600 euron kuukausiapurahan vaihtoa kohti.
Apurahojen korotus johtuu EU:n kasvaneesta budjetista Erasmus-ohjelman osalta.
– Toisaalta meillä Suomessa laskeneesta liikkuvuusmäärästä johtuen näiden apurahojen kysyntä on valitettavasti ollut hieman matalammalla tasolla, ja siksi apurahoja on pystytty korottamaan.
Kallio toivoo, että suuremmat apurahat innostavat useampia opiskelijoita vaihtoon.
Hanne Saarista mietitytti esimerkiksi miten rahat riittävät vuokranmaksuun. Hän päätyi vuokraamaan itse kalustetun yksiön, jonka vuokra oli vähän yli tuhat euroa kuussa.
– Ei se apuraha siihen riittänyt, mutta se auttoi todella paljon.
Mahdollisuus olisi ollut majoittua opiskelija-asunnossa paljon edullisemminkin.
– Aikuisopiskelijana en kuitenkaan nähnyt soluasuntoa itselleni vaihtoehtona, koska halusin omaa rauhaa.
Lyhytkestoinen vaihto sopii perheelliselle
Korkeakouluissa opiskelijavaihdosta puhutaan usein heti opintojen alussa. Opintojen kannalta loogisinta on lähteä vaihtoon toisen tai kolmannen vuoden aikana. Hanne Saariselle opiskelijavaihtoon lähteminen oli itsestäänselvyys.
– Vähän vain jännitin sitä, että onko mahdollista mennä vaihtoon lyhyemmäksi ajaksi kuin esimerkiksi puoleksi vuodeksi.
Vaihtoon lähtö onnistuu kuitenkin perheelliseltäkin, etenkin jos lähtee lyhytkestoiselle ulkomaanjaksolle.
Hanne Saarisen vaihtoon lähtö hoitui sujuvasti, vaikka 12- ja 14-vuotiaiden lasten puolesta pitikin miettiä asioita. Ympärillä olevan tukiverkoston kannustus oli tärkeää, vaikka kaikkia uusi tilanne vähän jännittikin.
– Perheeni on reipas: kaikki kolme miestä pärjäsivät hyvin keskenäänkin. He tulivat myös jokainen omalla reissullaan käymään siellä eli ihan täysin näkemättä ei oltu sitä aikaa kuitenkaan.
Myös töiden puolesta vaihto-opiskelu oli mahdollista. Saarinen on vuokrannut työtilan Salon keskustassa toimivan Fysioksen tiloista.
– Minua kannustettiin vaihtoon lähtöön ihan vuokranantajankin puolesta.
Isoimpana oppina englannin kielen varmuus
Saarinen on tupla-alanvaihtaja: hänellä on yo-merkonomin koulutus ja työkokemusta talouspäällikön assistenttina.
– Sen jälkeen olen kouluttautunut kosmetologiksi ja suorittanut jalkojenhoidon ammattitutkinnon.
Belgiassa opiskelun ohella Saarinen teki työharjoittelun gentiläisessä sairaalassa. Hän oli yllättynyt siitä, kuinka paljon enemmän siellä oli käytössä teknologiaa kuin Suomessa.
– Esimerkiksi kävelyanalyysejä tehdessä siellä oli ihan itsestäänselvyys, että on käytössä paineanturimatot ja suurnopeuskamerat. Suomessa niiden käyttö ei ole niin yleistä.
Saarisella oli kahden kuukauden opiskelijavaihdon aikatauluihin tarkat suunnitelmat, ja hän hyödynsi vaihtoajan tehokkaasti. Isoimman opin toi englannin kielen varmuus.
– Opiskelussa ja harjoittelussa ammattienglannilla pärjääminen oli ehkä se suurin anti.
Jalkaterapeuttiyrittäjänä toimivan Saarisen tavoitteena on tehdä jalkojenhoitotyön lisäksi myös yksilöllisiä tukipohjallisia. Yhteistyökuviot 3D-menetelmän avulla tehtävään pohjallisten suunnitteluun ovat jo selvillä.
– Belgiassa oli samanlainen systeemi ja siitä inspiroituneena halusin aloittaa yhteistyön pohjallisia valmistavan savonlinnalaisyrityksen kanssa.
Saarisen tavoitteena on opiskella vielä lisää ja laajentaa oman alan osaamista suorittamalla ammatillisen opettajan pätevyys.
– Haluaisin yhdistää kliinisen jalkojenhoitotyön, toiminnallisen jalkaterapian sekä mahdollisesti opetuksen ja tutkimustyön.
Hän kannustaa opiskelijavaihtoon lähtemistä miettiviä tarttumaan mahdollisuuteen.
– Kyllä sinne kannattaa lähteä: se avartaa niin paljon näkemystä omasta alasta ja tuo varmuutta omaan työskentelyyn ja englannin kielen käyttöön.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 10.9. klo 23 saakka.
Lue myös:
Opiskelijavaihtojen määrä romahti koronavuosien aikana – ilmastokriisi ja sota Euroopassa mietityttävät opiskelijoita
Opiskelijavaihto elpyy koronaepidemian jäljiltä: Noora Haapaniemi pääsi lopulta ulkomaille, vaikka Japani vaihtui Sloveniaan