Vuonna 1982 Suomeen perustettiin 11 kansallispuistoa. Sen myötä kuluvana vuonna on ympäri maan vietetty jo useita nelikymppisiä, ja vielä on muutamat syntymäpäivät tulossa.
Kansallispuistoverkoston roimalla yhtäaikaisella laajentamisella tahdottiin varjella Suomen luonnon monimuotoisuutta sekä mahdollistaa ihmisille luontomatkailu.
Viimeistään koronarajoitusten aikaan kansallispuistot osoittivat tarpeellisuutensa koko kansan rentoutumiskohteina: vuonna 2021 Suomen 40 kansallispuistoon tehtiin yhteensä yli neljä miljoonaa käyntiä. Vuoteen 2019 verrattuna kasvu oli 25 prosenttia.
Vuonna 2022 kansallispuistojen määrä nousi 41:een, kun Sallan kansallispuisto avattiin Itä-Lappiin. Kävijämäärät saattavat silti olla laskussa kahteen viime vuoteen verrattuna, sillä tänä vuonna ulkomaiden rajat ovat taas olleet auki.
– Aineistoja kerätään vielä tämän vuoden osalta, mutta voi olla, että pieni notkahdus kävijämääriin tulee. Pidemmässä tarkastelussa luontobuumi jatkuu silti, sanoo Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Henrik Jansson 20 vuotta jatkuneeseen kävijämäärien kasvuun viitaten.
Suomen luonnon päivänä juhlitaan Pirkanmaalla ja Kainuussa
Lauantaina 27. elokuuta vietettävänä Suomen luonnon päivänä juhlitaan Pirkanmaalla Seitsemisen ja Kainuussa Hiidenportin kansallispuistojen nelikymppisiä.
Tasavuosia täyttävää Hiidenporttia juhlitaan Suomen luonnon päivänä: myös osittain Sotkamossa sijaitseva Tiilikkajärven kansallispuisto täyttää 40 vuotta
Seitsemisen puistonjohtaja Tuula Peltonen Metsähallituksesta kuvailee Ikaalisten ja Ylöjärven alueella sijaitsevaa puistoa metsien ja soiden mosaiikiksi, joka henkii metsienkäytön historiaa. Tästä erityisenä esimerkkinä on Koveron perinnetila, jonka hulppean korkuisessa päärakennuksen tuvassa saattoi 1900-luvun alkupuolella sakeassa tupakansavussa majailla samanaikaisesti 40 metsätyömiestä varusteineen.
Peltosen mukaan vuonna 1859 perustettu kruununmetsätorppa oli itsestään selvä paikka juhlille. Tila on entisöity vastaamaan perinteisen hevosmaatalouden aikaa.
– Kovero on Seitsemisen helmi, kiteyttää puistonjohtaja.
Ruuhkiin on reagoitu
Kovero on Seitsemisen suosituin paikka, jossa on Metsähallituksen asiakasneuvoja Minna Kyrönviidan mukaan hyvänä päivänä yli 100 kävijää. Suomen luonnon päivän juhlien jälkeen Koveron tilan ovet menevät talvikaudeksi säppiin, mutta kansallispuistossa on nähtävää ympäri vuoden.
Koverolta lyhyen patikan päässä sijaitsee Multiharjun aarnimetsäalue, joka kuuluu Kyrönviidan mielestä kansallispuiston hienoimpiin kohteisiin.
– Vajaan parin kilometrin lenkillä voi nähdä jopa 400-vuotiaita mäntyjä, hän vinkkaa.
Sekä Koveroon, Multiharjulle että näitä lähellä sijaitsevalle Seitsemisen luontokeskukselle pääsee viereen autolla. Tätä kiittelee myös Koverossa ensimmäistä kertaa vieraileva eläkeläinen Teuvo Kari Lahdesta. Kari on vaimonsa kanssa vuosia kansallispuistoja kierrettyään huomannut viime aikoina olosuhteissa muutoksen.
– Opastaulut ja vessat ovat paremmassa kunnossa kuin aiemmin. Enemmänkin saisi paikkoihin satsata, kun ihmiset ovat nyt näihin niin hyvin viime vuosina löytäneet.
Luontopalvelujohtaja Jansson kertoo, että kävijämääriin on kansallispuistoissa vastattu esimerkiksi taukopaikkoja laajentamalla.
– Kiitos tämän hallituskauden rahoituksen olemme pystyneet pitämään paikat kunnossa ruuhkista huolimatta.
Viikon päästä 3. syyskuuta juhlitaan Pohjois-Savon ja Kainuun Tiilikkajärven ja Posion Riisitunturin kansallispuistojen nelikymppisiä.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida lauantaihin 28.8. klo 23 asti.
Lue lisää:
Kansallispuistoille tasavuosikymmeniä – Seitseminen ja Helvetinjärvi 40 vuotta
40 vuotta sitten Suomen edustalta keskeltä merta löytyi upea pieni maailma – moni ei tiedä siitä vieläkään mitään
Metsä houkuttelee niitäkin, jotka eivät pysty tarpomaan vaikeakulkuisissa maastoissa – esteettömiä kohteita kaivataan yhä useammin