Vaikeat long covid -oireet ovat lapsilla ja nuorilla harvinaisia. Pitkittyneet oireet ovat yleensä myös lievempiä ja väistyvät lyhyemmässä ajassa kuin aikuisilla.
Lastentautien erikoislääkäri, professori Terhi Tapiainen Oulun yliopistollisesta sairaalasta OYSista arvioi, että lastenklinikoilla Suomessa on koko pandemian aikana hoidettu kaikkiaan 10–20 lasta ja nuorta long covid -oireiden vuoksi.
THL:n seurantatutkimuksen perusteella tehdyn arvion mukaan noin 50–70 prosenttia suomalaisista on kohdannut viruksen vähintään kerran. Tähän suhteutettuna potilasmäärät lasten ja nuorten joukossa ovat pienet.
– Vaikeasti oireilevien lasten ja nuorten tapauksia ei ole tullut lainkaan siinä määrin kuin pelko jossain vaiheessa oli. Se ei tarkoita sitä, että luku on nolla. Se tarkoittaa vain sitä, että se on ilmiönä hyvin harvinainen, sanoo Tapiainen.
Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin Lastensairaalassa on koko epidemian aikana hoidettu long covid -oireiden takia yksittäisiä lapsia.
– Noin kymmenen lasta on tullut long covid -epäilynä meille moniammatilliseen arvioon ja ehkä viisi potilasta on nyt seurannassa, sanoo lasten infektioylilääkäri Tea Nieminen Lastensairaalasta.
Lasten ja nuorten long covidille oma yhtenäinen määritelmä
WHO on määritellyt aikuisten pitkäkestoisen COVID-19:n lokakuussa 2021. Pitkäaikaisoireita ilmenee myös lapsilla ja nuorilla, mutta heille omaa määritelmää ei ole vielä tehty.
WHO:n kokoama kansainvälinen asiantuntijajoukko pohtii määritelmää seuraavan kerran syyskuun aikana. Ajatus on, että oma määritelmä voisi helpottaa oireiden tunnistamista ja myös yhtenäistää hoitokäytäntöjä eri puolilla maailmaa.
Tähän saakka määritelmät lasten ja nuorten pitkittyneille oireille ovat jonkin verran vaihdelleet. Keväällä 2022 brittiasiantuntijat julkistivat oman konsensusmääritelmän, joka on hyvin lähellä aikuisten pitkittyneiden oireiden määritelmää.
Britannialaisten asiantuntijoiden laatiman long covid -määritelmän mukaan koronavirusinfektion jälkeen on kolmen kuukauden ajan esiinnyttävä vähintään yksi oire. Lisäksi oireen on aiheutettava esimerkiksi jonkinlaista sosiaalisen elämän tai koulunkäynnin haittaa lapselle tai nuorelle.
– Olisin yllättynyt, jos WHO:n linjaus ei noudattaisi määritelmää, jonka tämä asiantuntijaryhmä on esittänyt, arvioi Tapiainen.
Taipiainen pitää määritelmää tärkeänä erityisesti maailmanlaajuisen tutkimuksen kannalta. Lasten ja nuorten varsinaiseen hoitoon määritelmällä ei ole vaikutusta.
– Potilaita ei hoideta määritelmillä, vaan heitä hoidetaan oireiden perusteella yksilöllisesti. On kuitenkin tärkeää tutkimuksen kannalta, että pystyttäisiin tekemään vertailuja eri maiden tai eri potilasryhmien välillä siitä, minkä verran sairautta esiintyy.
Oireet samankaltaiset, mutta lievemmät kuin aikuisilla
Lasten ja nuorten pitkäkestoiset oireet ovat hyvin samankaltaisia kuin aikuisilla. Tutkimuksissa oireita on pystytty jakamaan kolmeen eri oireryhmään. Näitä olivat yhtenä uupumusoireet, toisena hengitystieoireet ja kolmantena kongnitiiviset oireet eli esimerkiksi keskittymiskyvyn puute tai aivosumu.
Pitkittyneitä oireita voi saada lievänkin koronan sairastanut. Lapsilla koronanjälkeisinä oireina ovat olleet pääsääntöisesti väsymys, toimintakyvyn heikkeneminen ja huono rasituksensieto, kuvailee Nieminen.
Lapset ja nuoret sairastavat koronatartunnan jälkeisiä pitkittyneitä oireita eli ns. long covidia harvemmin kuin aikuiset. Lapset myös näyttävät useimmissa tapauksissa toipuvan pitkittyneistäkin oireista nopeammin kuin aikuiset. Lapsipotilaiden ennuste on ollut hyvä. Arvion mukaan lapsien kuntoutusaika on ollut keskimäärin kolme kuukautta, sanoo Nieminen.
– Meidän havaintomme on, että kun kuntoutus aloitetaan, niin lapset toipuvat aika hyvin.
Niemisen mukaan pandemian alussa sairastuneista lapsipotilaista ei enää ole ainuttakaan seurannassa.
Suomessa lapsipotilaat ovat olleet pääosin yli 10-vuotiaita
Infektion jälkeistä väsymystä on yleisimmin teini-ikäisillä. Koronaviruksen kohdalla väsymysoireita on ollut myös nuoremmilla lapsilla.
– Kokemuksemme on, että osa väsymystä, alentunutta suorituskykyä ja huonoa rasituksensietoa potevista potilaista on ollut hieman nuorempia eli jo 10-vuotiaasta ylöspäin. Ihan pienillä lapsilla me emme ole nähneet tätä lainkaan. Myös muualla maailmassa pitkittyneet oireet ovat olleet pienillä lapsilla harvinaisempia kuin isommilla, arvioi Nieminen.
Tapiaisen mukaan selitys voi löytyä rokotuksista. Suomessa teini-ikäiset rokotettiin varsin varhain. Se saattaa näkyä siinä, että pitkittyneiltä oireilta on vältytty.
– Voisi esittää hypoteesin, että heitä ei ole ihan ensi linjassa rokotettu, joten heillä on ollut rokottamattomia infektioita mahdollisesti enemmän ainakin pitemmällä aikavälillä kuin esimerkiksi 12–15-vuotiailla, arvioi Tapiainen.
Hyvää tutkimusnäyttöä siitä, että rokotukset suojaisivat lapsia long covidilta, ei toistaiseksi kuitenkaan ole.
Lasten infektiolääkärin mukaan oireisiin on syytä hakea erikoissairaanhoidon apua, jos oireiden vuoksi lapsi tai nuori ei jaksa käydä koulua.
– Aina kun lapsen koulunkäynti alkaa kärsiä oireiston takia, hän kuuluu yliopistosairaalan tai keskussairaalan seurantaan – johtuu se sitten koronasta tai jostain muusta syystä. Silloin tarvitaan moniammatillista työryhmää, jossa kaikki näkökulmat arvioidaan ja punnitaan: mikä auttaisi juuri tätä kyseistä yksilöä, jotta hän saisi toimintakykynsä takaisin, kuvailee Nieminen.
Mitä mieltä olet aiheesta? Voit keskustella artikkelista torstaihin kello 23:00 saakka.
Korjaus 2.9. klo 14:45: Alaotsikkoon "Suomessa lapsipotilaat ovat olleet pääosin yli 10-vuotiaita" on lisätty sana "pääosin".
Katso Yle Areenasta: