TUKHOLMA Daisy Edgar-Jones, 24, on pukeutunut mustaan neuleeseen, jossa on avonainen kaula-aukko ja frillakaulus. Hän istuu haastattelussa viiden tähden hotellissa Tukholmassa. Katse harhailee kokolattiamatossa, ja sympaattinen, mutta ujonoloinen Edgar-Jones välttelee katsekontaktia toimittajaan.
Edgar-Jones on Tukholmassa markkinoimassa uutta elokuvaa Suon villi laulu. Se perustuu Delia Owensin samannimiseen esikoisromaaniin, jota on myyty maailmalla yli 10 miljoonaa kappaletta, Suomessakin kaikissa formaateissa yli 175 000 kappaletta.
Ja tässä aiheessa toimittajien halutaankin pysyvän. Toimittajia on informoitu etukäteen siitä, ettei Edgar-Jones vastaa kysymyksiin Normaaleja ihmisiä -tv-sarjan seksikohtauksista (miksi niistä pitäisi kysyä?). BBC:n aistikas sarja teki Edgar-Jonesista tähden koronarajoitusten Britanniassa.
Näyttelijä ei vastaa myöskään poliittisiin tai henkilökohtaisiin kysymyksiin, toimittajia on neuvottu.
Suon villi laulu -elokuvasta hän puhuu. Se on Edgar-Jonesin ensimmäinen pitkä elokuva, ja hän tekee siinä pääroolin rämeellä asuvana nuorena, Kya-nimisenä naisena, joka elää luonnon armoilla. Varhaista Kyaa esittää elokuvassa lapsinäyttelijä. Romaanissa ja elokuvassa yhteisö nimittää hahmoa rämelikaksi. Tämä kasvaa ihmisiä pelkääväksi, yhteisön ulkopuolelle jättäytyväksi erakoksi, jolla on voimakas suhde luontoon ja eläimiin.
Olivia Newmanin ohjaama elokuva kuvattiin New Orleansin laajoilla kosteikoilla ja suoalueilla. Kuvaukset kestivät neljä ja puoli kuukautta. Filmiryhmä asui New Orleansissa.
– Kasvoin Lontoossa, joten New Orleansin marskimaat olivat minulle täysin toisenlainen ympäristö. Oli helpompi mennä näyttelijänä Kyan hahmoon ja maailmaan, kun näin oikeasti alligaattoreita ja sudenkorentoja ja kuvasimme kuumuudessa sen sijaan, että olisin näytellyt kohtaukset mielikuvituksen varassa green screenin edessä, Edgar-Jones sanoo Ylen haastattelussa.
Green screen on vihreä tausta, jolle luodaan kuvausten jälkeen digitaalisesti kuvia.
Eristäytyneisyys alkoi tuntua tutulta
Odotukset Suon villi laulu -elokuvan suhteen ovat korkealla. Huippusuosittu romaani on kasvukertomus, murhamysteeri ja luonnon väkevä kuvaus.
Elokuvan on tuottanut Hello Sunshine -yhtiö, jonka perustaja Reese Witherspoon haluaa naiset elokuvan tekemisen ytimeen.
Lupaavista lähtökohdista huolimatta Suon villi laulu on elokuvana todennäköisesti melkoinen pettymys kirjan faneille. Ohjaaja Olivia Newman on kadottanut tyystin romaanin taianomaisen, suoran luontosuhteen ja luonut tilalle kiiltokuvamaisen idyllin. Tarinan juonen käänteiden kertomisessa tulee kiire, eikä elokuvasta jää käteen juuri muuta kuin hölmistys. Roolihenkilöt jäävät ohuiksi, ja sama piirre vaivaa Kyaa, joka juoksentelee marskimaalla puhtoissa vaatteissaan. Brittilehti Guardian antoi elokuvalle yhden tähden. Kriitikko Peter Bradshaw’n mielestä Daisy Edgar-Jones menee elokuvassa hukkaan.
Pääroolissa Edgar-Jonesin mukaan kuitenkin paljon tarttumapintaa näyttelijälle.
– Kya on todella arvoituksellinen ja monimutkainen henkilö, hän summaa.
Lisäksi itse tarina tuntui Edgar-Jonesista kiehtovalta. Hän luki Owenin romaanin koe-esiintymistä varten keskellä koronapandemiasta johtuvia rajoituksia.
– Luin romaanin nimenomaan siitä näkökulmasta, miten saisin tehtyä Kyasta elävän hahmon. Kyan eristäytyneisyys tuntui yhtäkkiä tutulta, koska elimme keskellä koronarajoituksia, Edgar-Jones sanoo.
Lapin taikaa
Daisy Edgar-Jones kasvoi Muswell Hillsissä Pohjois-Lontoossa. Vanhemmat ovat tv-alalla. Äiti on leikkaaja ja isä viihdejätti Skyn kanavajohtaja (Sky Arts).
Lapsuuden muistoihin kuuluu Lapin matka. Daisy pani yhdessä isänsä kanssa rahaa sivuun säästöpossuun, ja eräänä päivänä se rikottiin.
– Säästimme rahaa vuosia. Olen aina rakastanut lunta. Päätimme lähteä katsomaan revontulia Suomeen ja näimme niitä. Se oli taianomaista. Olin silloin tosi pieni. Haluan palata jonain päivänä Lappiin, Edgar-Jones sanoo.
Rovaniemeltä alkaneeseen reissuun kuului myös koiravaljakolla ajelua, moottorikelkkailua ja pilkkimistä.
– Se oli varsinainen aktiiviloma, Edgar-Jones sanoo hymyillen.
Tie näyttelijäksi alkoi varhain. Edgar-Jones sai ensimmäisen elokuvaroolinsa 15-vuotiaana, mutta elokuva ei päätynyt koskaan tuotantoon. Koululainen kiersi koe-esiintymisiä, sillä uravalinta oli selvä. Edgar-Jones halusi näyttelijäksi.
Tuleva elokuvanäyttelijä kävi yksityistä tyttökoulua ja jatkoi sieltä ilmaisutaidon lukioon. Näyttelemistä hän treenasi Kansallisessa nuorten teatterissa (National Youth Theatre). Nuori näyttelijänalku sai pieniä rooleja erilaisissa tuotannoissa, ja juuri ennen koronapandemiaa, Edgar-Jones oli mukana lontoolaisen Almeida-teatterin näytelmässä Albion. Guardianin kriitikko koki hänet näytelmässä hurmaavana.
Ura lähti varsinaisesti käyntiin vasta Normaaleja ihmisiä -tv-sarjasta. Se räjäytti pankin.
– Se muutti elämäni kaikin tavoin. Sarja oli teatterikouluni ja yliopistoni. Olin juuri täyttänyt 21.
Kun yhteiskunta oli suljettu koronarajoitusten takia, ihmiset keskittyivät katsomaan suoratoistopalveluja. Normaaleja ihmisiä -sarjasta tuli ilmiö. Se puhutteli kansaa rohkeudellaan ja estottomuudellaan. Siitä tuli BBC:n eniten striimattu sarja vuonna 2020. Samalla se teki Edgar-Jonesista tähden yhdessä yössä.
– En tuntenut koskaan olevani tähti livenä, koska ihmiset kykkivät kotona koronarajoitusten takia. Mehän olimme kaikki Zoomissa. Ilmiö paisui verkossa, ja kuulin siitä sieltä, Edgar-Jones summaa.
Ohjaaja Wes Anderson kiinnostaa
Daisy Edgar-Jonesille voi povata menestyksekästä näyttelijänuraa elokuva- ja tv-alalla, jos hän onnistuu löytämään itselleen hyviä rooleja kiinnostavien ohjaajien kanssa. Siihen tarvitaan taitava agentti.
– Kohtauksen tekeminen on pieni osa lopullista elokuvaa. Kaikki riippuu siitä, miten kuvaaja päättää kuvata sinua, ja ohjaaja ohjata. Rakastan sitä. Haluan jatkaa elokuvien ja tv-draaman tekemistä sellaisten elokuvantekijöiden kanssa, joista olen innostunut.
Edgar-Jones sanoo “gosh”, kun häneltä kysyy, keitä nämä ihmiset ovat. Lista on pitkä.
– Olisi ihanaa tehdä työtä Greta Gerwigin tai Wes Andersonin kanssa. Pidän ohjaajista, joilla ainutlaatuinen, visuaalinen tyyli.
Gerwig oli Oscar-ehdokkaana draamakomediasta Lady Bird ((2017) ja Anderson tunnetaan puolestaan elokuvasta The Grand Budapest Hotel (2014).
– Vaikka et tietäisi kenen elokuvaa olet katsomassa, tunnistat nämä ohjaajat heidän erityisestä tyylistään, Edgar-Jones sanoo.
Suon villi laulu, ensi-ilta 2.9.
Miksi Normaaleja ihmisiä on niin ihana? Ylistetty sarja kertoo nuoruudesta kauniilla ja tunnistettavalla tavalla