Vakava-asteinen vanhemmuuden uupumus lisääntyi maailmanlaajuisesti koronapandemian ensimmäisen vuoden aikana, kertoo International Investigation of Parental Burnout -konsortiohankkeen uusin julkaisu.
Tutkimuksessa verrattiin vanhemmuuden uupumusta 26 maassa vuosina 2018 ja 2020.
Kun vuonna 2018 vakava-asteista vanhemmuuden uupumusta havaittiin 4,2 prosentilla vanhemmista, vuonna 2020 sitä havaittiin 5,8 prosentilla vanhemmista.
Keskiarvotasolla uupumuksessa ei tapahtunut maailmanlaajuisesti tilastollisesti merkitsevää muutosta, vaan ero tuli näkyviin nimenomaan vakavan uupumuksen esiintyvyyttä tarkasteltaessa.
– Koska tiedämme, että vanhemmuuden uupumuksella voi olla hyvin vakaviakin seurauksia, kuten lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ja kaltoinkohtelua, niin näistä huonosti voivista vanhemmista tulisi olla huolissaan ja pitäisi miettiä myös jälkikäteen, miten heitä voisi tukea ja auttaa, sanoo Jyväskylän yliopiston dosentti Matilda Sorkkila, joka vastaa Suomen osuudesta yhdessä professori Kaisa Aunolan kanssa.
Eniten vakava-asteinen uupumus lisääntyi Burundissa, Chilessä, Portugalissa ja Iranissa. Suomessakin vakava-asteinen uupumus kasvoi, mutta muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä.
Uupumus määriteltiin vakava-asteiseksi, mikäli vanhempi koki kaikkia arvioituja uupumusoireita viikoittain tai päivittäin.
Yhteisöllisyys ei korona-aikana päässyt suojaamaan uupumukselta
Osittain samat taustatekijät olivat yhteydessä uupumukseen sekä ennen koronaa että sen aikana. Äideillä oli enemmän uupumusta kuin isillä, samoin iältään nuoremmilla vanhemmilla sekä vanhemmilla, joilla oli heikko taloudellinen tilanne.
Lisäksi vanhemmat olivat uupuneempia jos heillä oli pieniä lapsia, useampia lapsia tai erityistarpeisia lapsia.
Vanhempien uupumus oli sitä korkeampaa, mitä pidempään he olivat olleet eristyksissä korona-aikana. Myös esimerkiksi kotoa käytävä etäkoulu oli yhteydessä uupumukseen.
Ennen korona-aikaa maiden välisiä eroja vanhemmuuden uupumuksessa selitti eniten individualismi: yksilökeskeisimmissä maissa vanhemmat olivat uupuneempia kuin yhteisöllisemmissä maissa. Korona-aikana individualismi ei ollut enää merkittävä selittäjä.
Tämä oli dosentti Matilda Sorkkilan mielestä mielenkiintoista.
– Kun ympäröivät olosuhteet muuttuvat, myös kulttuuriarvojen vaikutus voi muuttua. Korona-aikana kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa vanhemmat olivat joutuneet eristykseen eikä yhteisön tukea, mikä aiemmin saattoi tietyissä maissa suojata joitain vanhempia uupumukselta, ollut kenelläkään enää saatavilla.
Uupumusta enemmän kurinalaisissa maissa
Uudeksi maiden välisiä eroja selittäväksi kulttuuritekijäksi nousi korona-aikana hemmottelu eli kulttuurille ominainen elämästä nauttimisen, ilon ja hauskanpidon hyväksyntä.
Hemmottelun hyväksyvissä kulttuureissa vanhemmuuden uupumus oli korona-aikana vähäisempää kuin pidättyvämmissä kulttuureissa, joille tiukat sosiaaliset normit ja kurinalaisuus olivat ominaisia piirteitä.
Tutkimukseen osallistuneista maista hemmottelun hyväksyntä oli Hofstedin kulttuuriarvoindeksillä mitattuna korkeaa esimerkiksi Kolumbiassa ja Hollannissa, heikkoa Kiinassa ja Vietnamissa.
– Tavallaan on ihan ymmärrettävää, että hemmottelu on noussut merkittäväksi selittäjäksi. Sillä on varmasti yllättävän suuri vaikutus, jos ympäristö sallii iloa tuottavien asioiden tekemisen myös vaikeassa ja muutenkin stressaavassa ja kuormittavassa tilanteessa, Sorkkila pohtii.
Suomi sijoittui hemmotteluvertailussa keskivaiheille.
– Juuri tällaisessa ajassa, jossa ulkoisia ilonlähteitä, kuten harrastuksia ja ihmisten tapaamisia on aika vähän, on tärkeää, ettei tarvitse tuntea huonoa omatuntoa siitä, että ottaa vähän rennommin ja tekee perheen kanssa onnellisia asioita. Elämästä nauttiminen voi olla hyvin tärkeä arvo ja elämänlaatua parantava tekijä. Siinä olisi meillä vielä opittavaa, Sorkkila sanoo.
Tutkimukseen osallistui 10 622 vanhempaa vuonna 2018 ja 9 923 vanhempaa vuonna 2020. Kyseessä olivat eri otokset ja otoskoot vaihtelivat maiden välillä, jonka vuoksi löydöksiin on suhtauduttava varauksella.
Lisää aiheesta:
Poikkeusaika kuormitti erityisesti nuoria äitejä, joilla on pieniä lapsia – tutkija kertoo, mitkä asiat suojaavat vanhemmuuden uupumukselta
Poikkeusaika jakoi vanhemmat: osa nautti kiireettömyydestä, osa uupui lomautusten ja etäkoulun alle – "Yritän vain pitää paletin kasassa"
42 maan vertailututkimus paljasti: yksilökeskeinen kulttuuri altistaa vanhempia uupumukselle – Suomessa seitsemänneksi uupuneimmat vanhemmat
Lue myös:
Suomalaistutkimus: Uupuneita isiä yhdistää pettymys yhteiskuntaan – miehet kaipaavat tukea työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen
Uupumus pakotti äidin sairauslomalle omasta perheestään – Uusi suomalaistutkimus: Muiden odotukset suurin syy vanhemmuudessa uupumiseen