Matkailuala Euroopassa iloitsee, kun matkustajat ovat tulleet koronarajoitusten poistuttua takaisin. Matkustusintoa lisäsivät monissa maissa kevään hinta-alet ja kampanjat, joilla pyrittiin auttamaan koronasta kärsinyttä turismia.
Etenkin lentoyhtiöt ja lentokentät ovat kuitenkin helisemässä nopeasti nousseiden matkustajamäärien kanssa.
Euroopan lentoasemat eivät ole onnistuneet lisäämään henkilökuntaansa samassa suhteessa. Pandemian aikana määräaikaisia työsuhteita turvatarkastuksissa ja matkatavarakäsittelyssä ei ole jatkettu eikä uusia työntekijöitä ole koulutettu.
Ennen kuin nyt – kiireellä.
Amsterdamin lentoasema kaaoksessa
Kesäkauden alussa otsikoihin nousi varsinkin Amsterdamin lentoasema Schiphol. Matkustajamäärä siellä kasvoi tammi-kesäkuussa 324 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Lentoaseman kautta kulki kesäkuussa 23,7 miljoonaa ihmistä.
Kesäkuussa hankaluuksia Schipholissa lisäsi kiitotieremontti: kaksi aseman kuudesta kiitotiestä oli poissa käytöstä korjausten vuoksi. Kun tuulitilanne oli vielä laskeutumisten kannalta hankala, meni kauttakulkuliikennekin sekaisin.
Matkustajat eivät ennättäneet jatkolennoilleen, joten heitä piti majoittaa hotelleihin. Lopulta suurin Schipholia käyttävä lentoyhtiö, hollantilainen KLM, ei voinut muuta kuin lennättää kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna yli 50 konettaan takaisin Amsterdamiin ilman matkustajia. Näin he eivät joutuneet keskelle liikennekaaosta, vaan jäivät odottamaan lähtöä muualla.
Nyt lomakauden ajan elokuun loppuun saakka KLM vähentää 10–20 lentoa vuorokaudessa Euroopan kohteisiin helpottaakseen painetta Schipholissa. Myös muut lentoyhtiöt ovat peruuttaneet lentojaan Schipholiin, muun muassa Finnair.
Työvoimapula on Hollannissakin suuri
Jono Schipholissa on ollut toisinaan niin pitkä, että se on kiemurrellut aseman ulkopuolelle laitettujen telttojen sisällä.
Schipholin tiedotuksen mukaan ruuhkat jatkuvat koko kesäkauden, mutta elokuusta alkaen on luvassa helpotusta. Lentoasema on onnistunut rekrytoimaan yli 200 työntekijää lisää. Heidän turvallisuuskartoituksessaan ja koulutuksessaan menee kuitenkin vielä aikaa.
Rekrytointi ei ole ollut helppoa, koska Alankomaissa on pulaa työntekijöistä joka puolella. Lähes kaikki hotellit ja ravintolatkin etsivät väkeä. Lisäksi korona-aikana peruutettuja konsertteja ja tapahtumia on tänä kesänä enemmän kuin aikoihin, ja lentoasemien turvatarkastajat ovat olleet kysyttyjä myös niiden turvallisuushenkilöinä.
Viime viikonloppuna Schipholissa oli työssä jo selvästi uutta väkeä. Kyseessä oli kuitenkin myös eräs kesän vilkkaimmista viikonlopuista. Asemalle saapui arviolta 59 000 lähtevää matkustajaa vuorokaudessa.
Jonotusaika oli perjantaina pahimmillaan lähes kolme tuntia, lauantaina ja sunnuntaina suuren osan päivästä noin kaksi tuntia. Sunnuntaina loppuiltapäivästä jonottamaan joutui enää puolisen tuntia.
KLM:n halpalentoyhtiö Transavia ja tilauslentojärjestäjät ovat siirtäneet lentojaan lähtemään myös Lelystadin, Rotterdamin ja Eindhovenin lentoasemilta helpottaakseen tilannetta Amsterdamissa. Kyseiset kentät on suunniteltu pienemmille matkustajamäärille, joten niilläkin on ollut pitkiä jonoja.
Lontoo rajoittaa matkustajamäärää, Ranskassa lakkoillaan
Ongelmia on ollut myös monissa muissa maissa. Esimerkiksi Heathrow'n lentoasema Lontoossa rajoittaa kapasiteettiaan noin 4 000 matkustajalla 100 000 päivittäiseen matkustajaan, minkä vuoksi lentoyhtiöt joutuvat peruuttamaan lentoja. Poikkeustilanne jatkuu ainakin syyskuun 11. päivään saakka.
Frankfurtin lentoasemalla Saksassa ei ole liikennerajoituksia, mutta odotusajat niin lähtevillä kuin saapuvilla matkustajilla ovat pitkiä. Matkatavaroita joutuu odottamaan yli tunnin, ja lentoasema suosittelee saapumaan paikalle vähintään 2,5 tuntia ennen lennon lähtöä.
Ranskassa suurin ongelma on ollut lakkoilu. Työntekijät ovat tyytymättömiä työoloihin ja ylitöihin, ja osa matkatavarakäsittelijöiden ammattiliitoista on ollut heinäkuussa lakossa. Pariisissa noin neljännes lennoista peruttiin viime viikonloppuna, ja ongelmia oli myös maakuntakentillä. Esimerkiksi Bordeaux'n lennoista jopa 40 prosenttia peruttiin.
Ammattiliitot haluavat 300 euron palkankorotuksen kaikille lentoasemilla työskenteleville. Heidän mukaansa korona-aikaan alalta katosi 15 000 työntekijää.
Pariisin lentoasemia operoiva ADP puolestaan kertoo, että yhtiössä on parhaillaan 4 000 avointa työpaikkaa. ADP:n mukaan rekrytoinnissa on suuria vaikeuksia etenkin, kun lentoasemat muuallakin ovat käynnistäneet työvoiman metsästämisen myös ulkomailta.
Lentokaaos vaivaa myös Yhdysvalloissa ja Australiassa. Toukokuun lopun jälkeen yhdysvaltalaislentoyhtiöt ovat peruuttaneet noin 30 000 lentoa, ja koko vuonna luku on jo yli 100 000. Tärkein syy on pula henkilökunnasta. Myös lentokentillä on ruuhkaa.
Oletko joutunut tänä kesänä ruuhkaan lentoasemalla? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoiltaan 20.7. kello 23:een asti.
Lue myös:
Tuhansia lentoja on peruttu kesältä Euroopassa, eikä tilanne näytä helpottuvan – mistä kaaos johtuu ja miten matkustajan pitäisi varautua? (29.6.)
Helsinki-Vantaan lentoasemalla historiansa suurimmat ruuhkat – "Näyttää siltä, että koko maailma on nyt liikkeellä" (10.6.)