Euroopan lääkevirasto (EMA) ja Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus (ECDC) antoivat eilen suosituksen, että neljättä koronavirusrokoteannosta annettaisiin pikaisesti kaikille yli 60-vuotiaille ja koronataudin riskiryhmiin kuuluville ihmisille.
THL kertoi puolestaan viime viikolla, että se aikoo suositella neljänsiä rokoteannoksia elokuun puolivälistä alkaen kaikille 65 vuotta täyttäneille sekä yli 60-vuotiaille ja 15–59-vuotiaille riskiryhmäläisille syyskuun 1. päivästä lähtien.
Kysyimme nopeuttaako Euroopan viranomaisten suositus neljänsiä koronarokoteannoksia Suomessa ja millaisia lisäjärjestelyjä rokotukset aiheuttaisivat.
1. Miten EMA:n ja ECDC:n suositus vaikuttaa THL:n nykyiseen ennakkosuositukseen?
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek:
Katsomme nyt tarkkaan, mikä on suosituksen tausta. Viime kädessä kansalliset viranomaiset päättävät suosituksista omassa maassaan, kuten EMA ja ECDC:kin tiedotteessa toteavat.
Jokainen EU-maa on erilaisessa epidemiologisessa tilanteessa. Tautitilannetta täytyy tarkastella myös Suomen näkökulmasta.
En ota vielä kantaa, nopeutetaanko viime viikolla annettua ennakkorokotussuositusta. Meillä on laskettu, kuinka monta ihmistä täytyy rokottaa, jotta erikoissairaanhoitoa vaativat tapaukset saadaan estettyä. Nyt täytyy katsoa, kuinka EMA ja ECDC ovat arvottaneet tätä terveyshyötyä ja kuinka paljon se poikkeaa suomalaisesta näkemyksestä.
Jos suosituksen perustelut käyvät hyvin Suomessakin, niin sitten arvioimme, pitääkö neljänsien rokoteannosten laajentamista aikaistaa.
2. Oliko suositus yllättävä?
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek:
Osasimme odottaa päätöstä. Seurasimme EMA:n lehdistötilaisuutta viime viikolla ja saimme myös ECDC:n taustapaperit kommentoitavaksemme. Siinä mielessä päätös ei tullut täysin puskasta.
3. Milloin Suomessa tehdään päätös mahdollisesta uudesta suosituksesta?
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek:
En osaa sanoa. Se riippuu siitä, miten hyvin saamme ymmärryksen ECDC:n päätöksestä, ja siitä, mitkä vaikuttimet päätöksen taustalla ovat vaikuttaneet.
Suomessa päätöksenteko menee yleensä niin, että kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) antaa lausuntonsa ja sitten THL antaa suosituksensa.
4. Miten hyvät valmiudet rokotusaikataulun mahdolliseen nopeuttamiseen olisi?
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek:
Rokoteannosten määrästä ei ole pulaa, vaan pikemminkin rokottavista käsistä. Jos suositusta aikaistetaan, niin täytyy miettiä, miten suositus vaikuttaa terveydenhuollon resursseihin.
Vantaan terveyspalvelujen johtaja Piia Niemi-Mustonen:
Olemme jo varautuneet THL:n aiemman ilmoituksen mukaisesti uusien ryhmien 4. rokotusten antamiseen.
Jos aikataulua nopeutettaisiin, niin rokotukset olisi mahdollista käynnistää jo aiemminkin.
Se vaatisi sen, että varmistaisimme henkilökunnan riittävyyden sekä ajanvarauksessa että rokotuksissa. Voisimme jo nykyisellään lisätä henkilöstöä rokotuksiin, mutta jonkin verran tulisi hankkia henkilökuntaa muualta. Lisäapuja ottaisimme lähtökohtaisesti yhteistyökumppaneiltamme, jotta voimme turvata muut terveyspalvelut rokotusten aikana.
Espoon terveyspalvelujen johtajan sijainen Paula Pallasaho:
Espoossa odotetaan nyt tuleeko suositusaikatauluun muutoksia. Mahdolliset muutokset voivat tarkoittaa sitä, että joudumme priorisoimaan, mistä tehtävistä voidaan järjestää tarpeeksi rokottajia.
Tarvittaessa voimme pohtia, olisiko rokottajia saatavilla muista toiminnoista, kuten vaikka kouluterveydenhuollosta tai ostopalveluyrityksistä.
Rokotukset pyörivät koko ajan ja jos suositusta laajennettaisiin, niin voimme nopeastikin muuttaa käytäntöjä ja laajentaa ikäryhmää. Tietenkin siinä menisi jonkin aikaa ennen kuin rokotusmääriä saataisiin lisättyä, kun puhutaan isosta määrästä rokotettavia.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 13.7. klo 23:een asti.
Lue lisää:
Uutta koronaviruksen alamuunnosta havaittu jo yli kymmenessä maassa – tietoa sen käyttäytymisestä on silti vielä vähän