Suomalaisen tanssilavakulttuurin haasteet ovat isot. Korona hiljensi lavat kahdeksi vuodeksi, vetäjät vanhenevat, talkoolaisia ei tahdo löytyä ja someajan markkinointia ei kaikkialla osata.
Kangasniemellä toimivan Syvälahden viihdekeskuksen aloitteesta käynnistynyt tanssilavojen kehittämishanke tavoittelee yhdistyspohjalta toimiville lavoille ammattimaista kehittämistä ja lisääntyvää yhteistyötä matkailutoimijoiden kanssa.
– Vanhat tanssilavat ovat vaarassa kadota, jos tarjonnan laatu ei vastaa käyttäjien odotuksia joka osa-alueella, ja jos lavoille ei saada uutta asiakaskuntaa, Syvälahden tanssilavaa Kangasniemellä luotsaava Reijo Pynnönen sanoo.
Taustalla on vahva usko, että hyvin hoidettuna tanssilava kauniin suomalaisen luonnon keskellä vetää kotimaisten matkailijoiden lisäksi myös ulkomaalaisia matkailijoita, jos se vain osattaisiin markkinoida ja paketoida oikealla tavalla.
– Tanssilavoja ei ole aikaisemmin mielletty matkailukohteeksi, vaikka jo nyt asiakkaista arviolta 80 prosenttia tulee oman kunnan ulkopuolelta, Pynnönen sanoo.
Reijo Pynnönen on vetänyt Syvälahden viihdekeskuksen ohjelmatoimintaa Kangasniemellä jo yli 50 vuotta ja on kokenut alalla lähes kaiken – paitsi konkurssin.
Korona-aika on vienyt monet tanssilavat kannattavuuden rajalle. Tansseja ei ole voitu järjestää, tuloja ei ole ollut, mutta silti kiinteistön kiinteät kulut on pitänyt maksaa. Pynnönen kertoo jättäneensä muun muassa omat matkakorvaukset perimättä kahdelta koronavuodelta.
– Koronavuosien jälkeen kävijämäärät ovat tippuneet lähes joka tanssilavalla noin kahdella sadalla asiakkaalla, Pynnönen sanoo.
Lavoja pyöritetään vapaaehtoisvoimin
Iso osa tanssilavoista on edelleen erilaisten urheilu- tai maamiesseurojen hallussa, ja työtä tehdään vapaaehtoispohjalta.
Tanssien järjestäminen on maaseudulla perinteinen tapa kerätä rahaa seurojen ydintoimintaan, useimmiten urheiluun. Se myös näkyy toiminnassa, joka on opittu onnistumisten ja erehdysten kautta.
Vapaaehtoisia ei voi valita niinkään taitojen vaan innon mukaan. Palveluasenne pitää erikseen opettaa ja opetella, Pynnönen kuvailee alan haasteita.
– Kukapa maanviljelijä on tottunut normaaliarjessa sanomaan yhden illan aikana yli 500 kertaa “tervetuloa”. Silti jokaista vapaaehtoista tarvitaan, Pynnönen kertoo.
Pynnösen mukaan lavoilla on hyvä olla kaikkien tuntema vetäjä, ohjelmavastaava, johon osataan ottaa yhteyttä aina kun siihen tulee tarvetta.
– Lavat saavat henkilöityä, se on osa vetovoimaa, Pynnönen kertoo.
Entinen kilpahiihtäjä haluaa kerätä rahaa kasvattiseuralleen
Pohjois-Savossa, urheiluseura Maaningan Mahdin pyörittämällä Maaningan Kasinolla on torstai-ilta ja naistenhaku. Paikalla on arviolta 300 tanssijaa ja esiintyjänä Taikakuu -tanssiorkesteri. Kasino sijaitsee keskellä suomalaista järvimaisemaa.
Kasinon toiminnan käytännön vastuu on pitkälti yhdellä perheellä. Haapalaisen perhe on jo kolmannessa polvessa aktiivisesti mukana vapaaehtoistyössä.
– Mummo hoitaa kukat, isä hoitaa lavan ohjelmiston ja äiti ravintolan, tämä on perhehomma meille, Mira Haapalainen kertoo.
27-vuotias Mira Haapalainen on entinen SM-tason hiihtäjä ja vastaa Maaningan Kasinon sosiaalisen median näkyvyydestä ja auttaa ravintolassa.
– Koska olen entinen urheilija ja minunkin urheilua tämä laitos on tukenut, niin kyllä sitä haluaa, että nuoremmatkin saavat saman. Ettei urheilu jäisi seuran rahasta kiinni, Mira Haapalainen kertoo.
Kävijöitä Kasinolla oli ennen koronaa keskimäärin 500 iltaa kohti, nyt määrä on tipahtanut lähes kahdella sadalla. Kaikki vanhat asiakkaat eivät ole palanneet takaisin, ja uusia ei ole tullut tilalle.
Mira Haapalainen uskoo, että tanssilavoilla voisi olla matkailullista merkitystä nyt, kun lavoja ei ole enää joka kylällä, kuten 1960-luvulla.
– Moni on sanonut, että tämä on eka kerta lavalla ja että tämä on tosi siistiä. Ihmiset tulevat hakemaan täältä elämyksiä, Mira Haapalainen sanoo.
Maaningan Kasino on toiminut vuodesta 1961 ja on edelleen suosittu tanssilava. Tansseja järjestetään kesäaikana torstaisin ja lauantaisin, ja suosituimmat illat vetävät noin 600–800 asiakasta paikalle.
Moni tulee paikalle asuntoautolla tai -vaunulla.
– On paljon sellaisia, jotka ovat lähteneet matkailuautoilla kesälomamatkalle ja Kasino on yksi pysähdyspaikka. Kun meillä on torstaisin naistentanssit ja lauantaisin tavalliset tanssit, niin moni jää torstaista lauantaihin asti, Mira Haapalainen kertoo.
Ministeriö tukee lavakulttuurin elvyttämistä
Suomalaista tanssilavakulttuuria tuetaan tänä vuonna kahdella eri hankkeella, jotka molemmat tähtäävät samaan maaliin: nostaa tanssilavojen laatua, parantaa markkinointia ja sitä kautta matkailullista potentiaalia.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tukema kehittämishanke toivoo, että yhä useampi kotimainen ja ulkomainen matkailija löytäisi suomalaiset tanssilavat.
Mira Haapalaisen mukaan erityisesti markkinointi kaipaa lisäapua ja lisärahaa esimerkiksi kunnalta.
– Meillä tämä konsepti on jo aika hyvä ja halutaan pitää perinteistä kiinni, mutta myös vähän uudistaa. Ei se uudistuksiin nähden olisi haitaksi, jos olisi vähän apua myös kunnan puolelta, Mira Haapalainen kertoo.
Lavat luovat yhteiset laatukriteerit
Ammattimaisuuden lisäämiseen pyrkii vastaamaan myös Järvi-Suomessa tänä vuonna alkanut kuuden tanssilavan yhteistyö, jonka tavoitteena on nostaa tanssilavojen laatua yhteisillä laatukriteereillä ja yhdistää markkinointia 10lavat-nimikkeen alle.
Syvälahden viihdekeskuksen käynnistämässä pilotissa ovat mukana Maaningan Kasino, Kuikan lava Jyväskylästä, Ristiinan Metsälinna, Kuopion Ilveskasino sekä Kukonhiekan huvikeskus Saarijärveltä.
– Tanssilavakulttuuri on ainutlaatuista suomalaista kulttuuriperintöä, mutta sen pitää elää ja kehittyä ajan mukana. 10lavat-merkistä tulee ikään kuin laadun tae: tällä lavalla asiat ovat kunnossa ja toimintaa kehitetään koko ajan, Reijo Pynnönen kertoo yhteistyön tavoitteista.
Maaningan Kasinon ohjelmavastaava Raimo Haapalainen uskoo, että tanssilavoilla on paljon opittavaa toisiltaan. Vaikka jokainen toimiikin omalla tavallaan ja ylläpitää omia perinteitä.
– Uskoisin, että tässä on mahdollisuuksia kunhan vedetään yhtäköyttä. Sitten jos aletaan kilpailla, käy huonosti, Raimo Haapalainen pohtii.
Tanssilavakulttuuri on tänä kesänä nostettu mukaan myös valtakunnalliseen 100 syytä -kotimaanmatkailukampanjaan.
Lue myös:
Yli puoli vuosisataa suomalaisia tanssittanut Eija Sinikka haluaa suuret ikäluokat lavoille, jo ihan säästösyistä
Lavatanssiperinteen hiipumiseen ei uskota, vaikka väki vähenee ja vanhenee – 17-vuotiaat Ella Lampinen ja Onni Tiura kaipaisivat lisää nuoria tansseihin
Osallistu keskusteluun jutun aiheesta. Keskustelu on auki 13.7. klo 23:een asti.