Tilastokeskuksen mukaan 255 yritystä lopetti 2021 toimintansa omasta aloitteesta Keski-Pohjanmaalla, vuonna 2020 taas vajaat 230.

Määrät ovat keskimääräistä pienempiä, kun lopettamisia verrataan valtakunnan keskiarvoon. Koko maassa kahden viime vuoden aikana lopettaneiden yritysten määrä suhteessa kaikkiin yrityksiin oli runsaat 12 prosenttia, Keski-Pohjanmaalla prosenttiosuus on vajaat 10.

Kuitenkin korona on kasvattanut lopettamisintoa myös Keski-Pohjanmaalla. Ennen koronaa eli vuonna 2019 maakunnassa 177 yritystä lopetti toimintansa. Se on noin 80 vähemmän kuin 2021 ja viitisenkymmentä vähemmän kuin 2020.

Koronapandemia iski yritysmaailmaan keväällä kaksi vuotta sitten.

Vuosina 2020–2021 koronasäädökset rajoittivat esimerkiksi ravintoloiden toimintaa. Lisäksi tuotteiden toimitusketjut sakkasivat maailmanlaajuisesti. Koronapelko myös karkotti asiakkaita sekä työntekijöitä. Nämä seikat saattoivat vaikuttaa siihen, että yrittäjien lopettamishalut kasvoivat.

Keski-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Jarmo Nahkala valottaa tilannetta tilastojen takana.

– Yrittäjällä on noista syistä voinut loppua into yrittämiseen. Korona on voinut myös olla viimeinen pala siinä kuviossa, että ikääntyvä yrittäjä ei ole löytänyt työlleen jatkajaa.

Yrityskehittäjä Janne Vähäkangas Kokkolanseudun Kehityksestä analysoi, että moni lopettanut yritys on ollut yhden hengen mikroyritys.

Alueen yritystoiminta ei hänen mukaansa ole kärsinyt koronasta yhtä rajusti kuin muualla Suomessa. Tähän löytyy hänen mukaansa selitys yritysprofiilista. Korona kuritti Suomessa varsinkin matkailu- ja tapahtuma-alaa, eikä näitä Keski-Pohjanmaalla ole runsaasti. Matkailukin on itse asiassa kukoistanut kotimaisten turistien ansiosta.

Vähemmän konkursseja

Korona-ajan ilmiö on myös se, että vaikka yrityksiä on lopetettu aiempaa enemmän, ne eivät ole olleet konkursseja. Konkurssihakemusten määrä oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 pienin tilastohistorian aikana. Selitys löytyy muun muassa konkursseja rajoittavasta väliaikaisesta lakimuutoksesta sekä yli miljardin euron yritystuista.

Jarmo Nahkala pitää tätä kehityskaarta jossain määrin hyvänä.

– Jos pystyy vapaaehtoisesti lopettamaan yrityksen tekemättä konkurssia, se on aina parempi. Konkurssi on pakkotilanne, johon ajaudutaan siten, että yritys hakee itse itsensä konkurssiin tai velkojat tekevät sen. Sinänsä kuitenkin kumpikin on huono asia, sillä tavoitteenahan on, että yritystoiminta jatkuisi.

Entä jatko? Koronasta on nyt toistaiseksi selvitty, mutta onko siitä jo elvytty?

– Kyllä on. Tuntuu siltä, että yrityksillä on nyt ollut hyvä vauhti päällä. Nyt kuitenkin Ukrainan sota ja muut vaikeudet ovat tuoneet pilviä taivaalle. Energiakustannusten nousu, inflaation kasvu ja korkojen nousu tulivat päälle ja ne aiheuttavat epävarmuustekijöitä tulevaisuuden suhteen, summaa Nahkala.