Virusten kehittyminen koko maapallon kattaviksi pandemioiksi on monen asian summa, mutta muun muassa ilmastonmuutoksella ja luonnon monimuotoisuuden heikentymisellä on vaikutuksia siihen, miten taudit leviävät.
Helsingin yliopiston yliopistolehtori ja ympäristötieteilijä Risto Willamon mukaan ei vielä voida varmasti väittää esimerkiksi ilmastonmuutoksen voimistavan tai laajentavan pandemioita, mutta niillä on todennäköisesti yhteys toisiinsa.
– Pandemiat ovat yksi ympäristöongelma, ikään kuin oire ympäristökriisistä. Ympäristöongelmia ovat myös biodiversiteetin väheneminen ja ilmastonmuutos.
Erityisen selkeä yhteys ilmastonmuutoksen ja tartuntatautien välillä on niillä taudeilla, mitä hyttyset levittävät.
Hyttyset ja niiden kantamat virukset tarvitsevat kehittyäkseen lämpöä ja seisovaa vettä. Ilmaston lämmetessä tällaisten hyttysille suotuisat olot lisääntyvät .
Lisäksi erilaisia tauteja levittävät uudet puutiaislajit siirtyvät ilmaston lämmetessä yhä pohjoisemmaksi, myös Suomessa.
Toisaalta on mahdollista, että puutiaiset katoavat alueilta, joissa ilmasto on kuivunut ja kuumennut ympäristömuutosten takia sietämättömälle tasolle.
Koronan ilmastovaikutuksista hurja arvio: Vähentää päästöjä enemmän kuin toinen maailmansota, mutta sekään ei riitä pysäyttämään ilmastonmuutosta
Moni pandemia saa alkunsa ihmisen ja villieläinten kontakteista
Viime vuosina huolta ovat herättäneet muun muassa ebola, zikavirus sekä apinarokko.
Nämä kaikki taudit ovat saaneet alkunsa päiväntasaajan lähettyvillä, missä olosuhteet ovat otolliset virusten kehitykselle.
Taudeille yhteistä on myös se, että ne ovat levinneet ihmisen ja eläinten kontakteissa.
Lääkäri ja virologian professori Olli Vapalahden mukaan yleisimmät pandemioiden aiheuttajat ovat zoonooseja eli eläimistä ihmisiin siirtyviä tartuntatauteja.
– Eniten viruksia kantavat jyrsijät, lepakot ja linnut. Koronaviruksia on niin lepakoissa kuin jyrsijöissä, ja niitä on siirtynyt ihmisiin jo aikaisemmin ennen tätä SARS-CoV-2 -pandemiaa.
Willamon mukaan muun muassa maankäyttö, urbanisaatio ja matkustaminen ovat syinä sille, että kontakteja villiin, ihmiselle monenlaisia vieraita viruksia sisältävään luontoon on enemmän.
– Kun villin luonnon elintila vähenee, riskit villieläinten ja ihmisten välisiin kontakteihin lisääntyvät. Ei vaadi kun sen että virus hyppää yhdestä villieläimestä yhteen ihmiseen, ja sitten se voi alkaa levitä. Tämä voi olla yhdestä ihmisestä ja yhdestä lepakosta kiinni.
Suomessa on paljon metsää ja toisaalta tauteja levittäviä puutiais- ja hyttyslajeja on suhteessa vähän. Kuitenkin riskit uusien lajien esiintymiselle kasvavat ilmaston lämmetessä.
– Vaikka maantieteellisesti ja ilmastollisesti Suomi on oikein hyvä paikka elää pandemioiden näkökulmasta. Kaikki ympäristökriisin osat vaikuttavat toisiinsa, emmekä voi ajatella olevamme irrallinen pohjoinen saareke, jossa ei olisi riskiä Willamo sanoo.
– Suomi ja jokainen kolkka maapallolla on alttiimpi pandemioille, koska ihminen manipuloi ekologista ympäristöä niin rankasti koko ajan. Olemme loppujen lopuksi aika pienellä pallolla, ja meitä alkaa olla aika paljon.
Pandemioita on luvassa vastedeskin
Vuonna 2018 Maailman terveysjärjestö WHO spekuloi, että tulevaisuudessa ihmiskuntaa järisyttäisi uusi ja ennalta tuntematon tauti X, vaarallinen tartuntatauti. Seuraavana vuonna puhkesi koronapandemia.
Niin Vapalahti kuin Willamo pitävät tulevien pandemioiden todennäköisyyttä korkeana, ja arvioivat niiden määrän lisääntyvän.
Vapalahden mukaan on helppo ennustaa, että uusia influenssapandemioita tulee esiintymään, koska niitä on ollut aina ennenkin.
– Joka kymmenes sorsalintu kantaa influenza A-virusta. Influenssat eivät siirry muihin lajeihin kovin helposti mutta kuitenkin tarpeeksi usein, että saamme 10–30 vuoden välein uuden influenssan.
– Viruksia kartoitetaan koko ajan, mutta mitkä niistä ovat sellaisia jotka ovat vaarallisia tai kykeneväisiä infektoimaan ihmisiä on se tuhannen taalan kysymys Vapalahti pohtii.
Virusten leviämistä ja uusien zoonoottista alkuperää olevien tautien kehitystä voidaan kuitenkin ennaltaehkäistä.
Vapalahden mukaan on tärkeää oppia koronasta ja lisätä valmiutta sekä työkalujen saatavuutta seuraavaa pandemiaa ajatellen.
– Voimme koittaa kääntää megatrendejä, jotka syöttävät pandemioita ja epidemioita. Se tarkoittaisi sitä, että matkustaisimme vähemmän, asuisimme väljemmin ja söisimme vähälihaisen ruokavalion mukaisesti.
Willamon mielestä on tärkeää käsittää pandemioiden yhteys ympäristökriisiin ja katsoa koko kokonaisuutta.
Kokonaiskuvassa on tärkeää, että toimimme ympäristökriisin näkökulmasta kestävämmin ja näin ollen myös pandemioiden todennäköisyys vähenee.
– Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja myös pienillä asioilla on merkitystä. Jaksan olla optimistinen vaikka ympäristön tilanne onkin synkkä.