Arviolta yli puolet yli 80-vuotiaista on jo saanut neljännen koronarokotuksen Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Määrä on hyvin samaa luokkaa kuin maassa keskimäärin.
Tällä hetkellä neljättä rokotetta annetaan lähinnä immuunipuutteisille ja iäkkäille, ja THL on juuri laajentanut kohderyhmää.
Vaikka epidemia on selvästi hiipumassa kesää kohti, osalle uusi rokote on tärkeä.
– Ennen kaikkea ajatuksena on nyt suojan vahvistaminen taudin vakavaa muotoa kohtaan. Koronaa on vielä aika paljon kuitenkin liikkeellä ja tartuntoja on myös iäkkäiden ryhmässä, niin saataisiin vielä ennen kesää tartuntoja vähennettyä. Lieväoireinenkin tartunta voi romahduttaa kunnon sellaisella henkilöllä, jolla terveys on rajallinen, sanoo infektioylilääkäri Elina Kärnä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä.
Kenelle uusi rokote?
Neljäs rokotuskierros on siis hyvässä vauhdissa, mutta sen kattavuudessa tuskin päästään samoihin lukuihin kuin aiemmilla kierroksilla. Yksi selitys siihen on se, että niin moni on sairastanut koronataudin kevään aikana. Se ikään kuin korvaa yhden rokotuksen. Sairastaneita on myös iäkkäämpien joukossa.
Nuorempien tai perusterveiden ei myöskään vielä tarvitse pohtia rokotteen ottamista, sillä sen aika tulee korkeintaan syksyllä.
– Tällä hetkellä arvio on, että muutama kuukausi mentäisiin kevyemmin ja olisi pieni hengähdystauko. Syksyllä on odotettavissa uusi aalto, jos se on tullakseen. Sen takia neljättä annosta säästettäisiin sinne ennen kuin annettaisiin laajemmin, koska suojateho on parempi, jos se on tuore, muistuttaa johtajaylilääkäri Peter Nieminen Vaasan keskussairaalasta.
Kun tautimäärä on hiipumassa ja moni on keväällä sairastanut, into rokotteeseen voi olla laimeampi. Asiantuntijat kuitenkin uskovat, että syksyllä tilanne voi taas olla toinen.
– Varsinkin jos nähdään, että virus muuntautuu ja vanhat rokotteet eivät anna suojaa, toivoisin että oltaisiin taas aktiivisempia hakemaan sitä seuraavaa kierrosta, toteaa infektioylilääkäri Marko Rahkonen Keski-Pohjanmaan kuntayhtymä Soitesta.
Miksi koronaan on kuollut rokotettujakin
Rokotuksista huolimatta tänä keväänä sairastettiin niin paljon, että myös kuolemia on ollut kaikissa pohjalaismaakunnissa varsin paljon. Samaan hengenvetoon voi kuitenkin todeta, että kuolleisuus olisi voinut olla paljon pahempaakin ilman rokotteita.
– Vaikka rokotteet ovat huomattavasti vähentäneet kuolleisuutta, niin kun tartuntamäärät ovat omikronin tultua valtavasti nousseet, niin siellä on silti valitettavasti niitä, jotka saavat sen vakavan muodon – mutta huomattavasti pienempi määrä kuin ilman rokotesuojaa olisi, vakuuttaa Kärnä.
Mutta miksi rokotettukin voi menehtyä koronaan?
– Joskus ihmiset ovat siinä kunnossa, että pieni flunssakin voi aiheuttaa katastrofin. Vaikka sairastaisi koronan lievänä, mutta jos on valmiiksi kovin heikossa kunnossa, se voi olla, ettei enää jaksa siitä selvitä, sanoo Nieminen.
– Rokotteet suojaavat vakavalta tautimuodolta, mutta meillä on silti ihmisiä, joilla rokotevaste perussairauksien tai iän takia jää heikommaksi, joten rokotteella ei joka ihmisen kohdalla saada sitä toivottua vaikutusta vaikeaa tautia vastaan, selittää puolestaan Rahkonen.
Lue myös: Etelä-Pohjanmaalla koronakuolemia yli 2,5-kertainen määrä Pohjanmaahan verrattuna
"Koronakuolleisuuden voimakas kasvu jäänyt pimentoon", sanoo HUSin Lasse Lehtonen – Suomi saattaa tätä menoa kiilata Ruotsin ohi
Rokottamattomat vaarassa
Sairaanhoitopiirit ovat kertoneet, että iso osa koronatautiin kuolleista on ollut perus- tai monisairaita, iäkkäitä tai rokottamattomia.
– Olen ollut yllättynyt, että myös ikääntyneissä on näitä rokottamattomia ollut ja kyllä tämä tauti on edelleen vaarallinen rokottamattomalle iäkkäälle, sanoo Kärnä.
Rokotteiden hyöty on tämän kevään aikana kuitenkin todettu. Viranomaiset ovat arvioineet, että noin kolmasosa aikuisväestöstä on taudin sairastanut ja suurin osa on sairastanut sen suhteellisen lievänä.
– Rokottamisella on ollut paljon hyviä vaikutuksia. Sairaalakuormitus on jäänyt vähäiseksi keväällä verrattuna siihen, mikä se oli ennen rokotuksia. Emme tarkkaan edes tiedä, miten paljon oli sairastuneita ja silti olemme pystyneet terveydenhuoltojärjestelmät pitämään toiminnassa, miettii Marko Rahkonen.
Välitilinpäätös – miten on onnistuttu?
Koronatoimia on Suomessa toisinaan kritisoitu, mutta jos tässä kohdassa tekee pienen välitilinpäätöksen, voi silti todeta, että koronan torjunnassa on onnistuttu melko hyvin.
– Kun pandemia alkoi, rajoitukset olivat sellaisia, että estettiin hyvin merkittävästi ikääntyneiden sairastumista ja kuolemia. Ja sitten rokotteet ovat tuoneet erinomaisen suojan ja kuolleisuus on laskenut, perustelee Kärnä.
Terveydenhuolto on ollut välillä tiukilla, mutta mitään romahdusta ei ole nähty.
– Etelä-Pohjanmaallakin ovat sairaalapaikat olleet välillä ihan täynnä ja on pohdittu, miten pärjätään, mutta kyllä on vain pärjätty. Haluaisinkin esittää kiitokset meidän ammattilaisille, jotka ovat päivästä päivään koronarumbaa jaksaneet, että hienosti on täällä hoidettu asia, kiittelee Kärnä.
Tulevaisuus koronan kanssa
Tulevaisuutta ei kukaan tiedä, ja sitä on vaikea edes ennustaa. Asiantuntijat kuitenkin arvioivat, että koronaviruksen kanssa saamme tulla toimeen vielä pitkään. Millaiset koronavirukset meitä jatkossa piinaavat, siitä voi vain esittää arvioita.
– Maailma on täynnä viruksia ja yleensä ne tahtovat lieventyä ajan kanssa. Koronaviruksiakin on hyvin monenlaisia. Jos se muuntuu viattomaksi, niin sitten sitä ruvetaan vaan sairastamaan. Jos tulee vakava variantti, joka nuorempienkin terveyttä vakavasti uhkaa, se varmasti silloin motivoi taas rokotuksiin, pohtii Peter Nieminen.
– Uusista varianteista, mitä on Etelä-Afrikassa todettu, alustava tieto on, että tarttuisivat helpommin, mutta olisivat lieviä. Aika monesti ovat tahtoneet muuntua, joten tulevasta ei kukaan pysty sanomaan varmuudella. Se nähdään vain ajan kanssa, lisää Nieminen.
Lue myös: Tutkimukset osoittavat, että vähintään 30 prosenttia Suomen väestöstä on saanut koronatartunnan – THL:n Salminen: Osuus voi olla vielä tätäkin isompi
Korona nousi yhdeksän yleisimmän kuolinsyyn joukkoon Suomessa viime vuonna
WHO arvioi: Koronan vuoksi kuollut lähes 15 miljoonaa ihmistä viime vuoden loppuun mennessä – luku on kolminkertainen virallisiin tilastoihin nähden