Moni suomalainen ihannoi yhä auringossa ruskettunutta ihoa.
Syöpäjärjestöjen Taloustutkimuksella teettämän kyselytutkimuksen vastaajista 63 prosenttia ajatteli, että ruskettunut iho on hyvännäköinen. Yli puolet vastaajista, 56 prosenttia, kertoi ruskettavansa ihoaan ottamalla aurinkoa ainakin joskus.
Valtaosa vastaajista tiesi kuitenkin myös rusketuksen haitoista.
– Kevään tullen kannattaa taas suojautua. Tietoisuus auringon UV-säteilyn haitallisesta vaikutuksesta syövän kannalta olisi tärkeää, sanoo tilastojohtaja Janne Pitkäniemi Syöpäjärjestöjen tutkimuslaitoksesta, Suomen Syöpärekisteristä.
Rusketusasenteissa on tapahtunut muutosta, mutta hitaasti. Runsaat kymmenen vuotta sitten, vuonna 2010, vastaavassa kyselyssä vielä suurempi osuus vastanneista, 76 prosenttia, piti rusketusta hyvännäköisenä.
Säteilyturvakeskuksen erityisasiantuntija Anne Höytö kannustaa vähentämään omaa syöpäriskiä ihon suojaamisella ruskettumisen tavoittelun sijaan.
– Mieluummin kannattaisi valita hieman kalpeampi, mutta kuitenkin terveempi iho, Anne Höytö sanoo.
Syöpäjärjestöt, Säteilyturvakeskus ja Ilmatieteen laitos kampanjoivat yhdessä ihon suojaamisen puolesta muun muassa nuorille suunnatulla #suniho-kampanjalla.
Iho kaipaa Suomessa suojaa keväästä syksyyn
Vaikka moni tavoittelee auringon ruskettamaa ihoa, rusketus ja lieväkin ihon palaminen ovat merkkejä ihovaurioista.
– Kun UV-säteily vaikuttaa ihoon, se aiheuttaa vaurioita ihosolujen perimäaineksessa ja se käynnistää rusketuksen syntymisen, Anne Höytö sanoo.
Jos ihosolujen vaurioita tulee paljon, voi käynnistyä myös tulehdusreaktio, joka näkyy ihon palamisena. Ihotyyppi vaikuttaa palamisherkkyyteen.
Ihon omat korjausmekanismit korjaavat osan vaurioista, mutta korjaamattomat perimävauriot saattavat johtaa ihosyövän kehittymiseen.
Iho tarvitsee Anne Höydön mukaan suojausta jo silloin, kun UV-indeksi ylittää luvun kolme.
– Näinäkin päivinä aurinkoisella säällä ainakin Etelä-Suomessa UV-indeksi nousee jo yli kolmeen. Suojautuminen on jo aivan tarpeellista.
UV-indeksiä voi seurata Ilmatieteen laitoksen UV-indeksin ennuste -sivulta.
Vaikka auringonpalvonnan ja varsinkin palamisen välttäminen on tärkeää, ei aurinkoa tarvitse Anne Höydönkään mukaan mukaan täysin vältellä.
– Auringosta ja UV-säteilystähän on tietysti myös hyötyä D-vitamiinin muodostumisen ja mielialan myötä.
Ihon suojaamiseen on Höydön mukaan helppo muistisääntö: varjo, vaate ja voide. Myös silmät kaipaavat suojaa auringon UV-säteilyltä ja aurinkolasit olisivat siksi tärkeät.
Ihosyöpiä on jäänyt korona-aikana diagnosoimatta
Korona-aikana ihosyöpiä on voinut jäädä runsaasti piiloon. Tähän viittaa se, että vuonna 2020 melanoomadiagnoosit vähenivät selvästi aiempaan verrattuna.
Suomen Syöpärekisterin tilastojohtajan Janne Pitkäniemen mukaan vuonna 2020 uusia ihomelanoomia todettiin runsaat kaksikymmentä prosenttia odotettua vähemmän.
– Uusia ihomelanoomia todettiin arviolta nelisensataa vähemmän kuin mitä olisi odotettu aikaisemman kehityksen perusteella, Janne Pitkäniemi sanoo.
Ensimmäisenä koronavuonna, 2020, uusia ihomelanoomia todettiin 1543 tapausta, kun niitä vuonna 2019 todettiin 1808. Syöpärekisterin arviossa on lisäksi huomioitu se, että uusien ihomelanoomien määrä on viime vuosina kasvanut jatkuvasti.
Vähentynyttä uusien melanoomien määrää selittänee Pitkäniemen mukaan vähäisempi hakeutuminen ja tutkimuksiin pääsy korona-aikana. Melanooma olisi kuitenkin tärkeää löytää ajoissa.
– Yleissääntö melanoomassa niin kuin kaikissa syövissä on, että mitä varhaisemmin se löydetään, sitä parempi ennusteen, hoidon ja myöhemmän kehityksen kannalta, Janne Pitkäniemi sanoo.
Syöpäjärjestöjen Taloustutkimuksella teettämään kyselyyn vastasi maaliskuussa 2022 runsaat 500 suomalaista, jotka olivat 15–79-vuotiaita. Kyselytutkimuksen virhemarginaali on noin 4,5 prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.
Lue myös:
Tutkimus: Ikäihmisten ihosyöpä jää herkästi huomaamatta