Selittämättömät maksatulehdukset lasten keskuudessa yleistyvät, vahvisti Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen ECDC:njohtaja Andrea Ammon tiistaina Tukholmassa pidetyssä lehdistötilaisuudessa.
Maaliskuun lopulta lähtien Euroopassa on todettu lapsilla yli 150 maksatulehdusta, jonka aiheuttajasta ei ole varmuutta. Suomessa tapauksia ei ole havaittu.
Terveysviranomaiset eri maissa ovat luonnehtineet sairautta vakavaksi. Noin kymmenen prosenttia sairastuneista on tarvinnut maksansiirron. Suurin osa tulehduksen saaneista lapsista oli ennen täysin terveitä.
Maksatulehdusta kutsutaan hepatiitiksi, ja sitä aiheuttavat hepatiittivirukset ja eräät muut virukset sekä alkoholi, lääkkeet ja myrkyt.
Erikoiseksi tilanteen tekee se, ettei lapsipotilailla ole todettu mitään tunnettua hepatiittivirusta.
Yle kertoo tässä jutussa, mitä asiasta tähän mennessä tiedetään.
Missä maksatulehduksia on havaittu?
Ensimmäiset viisi tapausta diagnosoitiin Skotlannissa maaliskuun lopulla. Osa heistä tarvitsi maksansiirron ja yksi potilaista menehtyi, mikä herätti viranomaisten huomion.
Kenelläkään sairastuneista lapsista ei ollut mitään tunnettua hepatiittiviruksen muotoa. Normaalisti tällaiset tapaukset ovat erittäin harvinaisia.
Skotlannissa on vuodessa neljästä viiteen tuntematonta hepatiittitapausta, vertasi Britannian terveysturvallisuusviraston infektionosaston johtaja Meera Chand maanantaina uutistoimisto AFP:n haastattelussa.
Tämän jälkeen selittämättömiä lasten maksatulehduksia on alettu havaita ympäri Euroopan. Britanniassa niitä on tähän mennessä diagnosoitu eniten, 114 tapausta.
Espanjassa sairastuneita on 13, Israelissa 12 ja Yhdysvalloissa yhdeksän, Maailman terveysjärjestö WHO tiedotti viikonloppuna.
Pienempiä määriä lasten maksatulehduksia on raportoitu myös muun muassa Tanskassa, Ranskassa, Irlannissa, Hollannissa ja Norjassa.
Suomessa tällaisia tapauksia ei ole diagnosoitu, kerrotaan YlelleTerveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Keihin tauti iskee?
Selittämätön tauti on iskenyt lapsiin, jotka ovat iältään yhdestä kuukaudesta kuuteentoista vuoteen. Suurin osa potilaista on ollut alle kymmenen ja useat alle viiden, uutistoimisto AFP raportoi.
Enemmistö potilaista on ollut aikaisemmin terveitä. Alkuvaiheessa oireet pitivät sisällään muun muassa oksentelua, ripulia, vatsakipuja ja ihon muuttumista kellertäväksi.
Tutkijoita huolestuttaa etenkin sairauden voimakkuus.
– Arviolta kymmenen prosenttia tunnetuista tapauksista on vaatinut maksansiirron, kertoi Euroopan maksatutkimusjärjestön johtaja Maria Buti uutistoimisto AFP:lle.
Mitä mahdollisia selityksiä on pystytty sulkemaan pois?
Asiantuntijat eivät ole toistaiseksi pystyneet näkemään mitään yhdistävää tekijää potilaiden välillä. Suurin osa sairastuneista ei ole ollut keskenään missään tekemisissä.
Koronarokotukset eivät selitä nekään mitään, sillä suurin osa potilaista on ollut ikänsä vuoksi rokottamattomia.
Parasetamolin yliannostus, joka voi johtaa maksavaurioihin, on onnistuttu Britanniassa sulkemaan pois mahdollisten selitysten listalta.
Kyseessä ei myöskään ole muutos ainoastaan diagnosointiherkkyydessä.
– Näin merkittävä määrä vakavia tapauksia ei olisi voinut jäädä aikaisemmin huomaamatta. Kyllä tässä on ihan aito muutos, sanoo ECDC:n Andrea Ammon.
Mikä on johtava teoria maksatulehdusten syystä?
Britannian terveysviranomaisten mukaan 75 prosenttia maksatulehduksen saaneista lapsista on kantanut adenovirusta.
Adenovirukset aiheuttavat tavallisimmin hengitystieinfektioita ja ne ovat yleisiä taudinaiheuttajia imeväisillä ja pienillä lapsilla.
On mahdollista, että adenovirus yhdessä jonkun muun tekijän kanssa selittäisi, miksi taudinkuvasta on tullut niin vakava, Britannian terveysturvallisuusviraston infektionosaston johtaja Meera Chand arvioi.
Hänen mukaansa yksi mahdollinen selitys on, että maskit ja muut koronatoimenpiteet ovat estäneet lapsia kehittämästä immuniteettia adenoviruksia vastaan.
Chandin mukaan adenovirusten määrä romahti pandemian alkuvaiheessa, mutta määrät ovat rajoitusten poistuttua nousseet yli lähtötason. Sama kehitys on nähty monessa muussakin koronaviruksen runtelemassa maassa.
Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen johtajan Andrea Ammon mukaan tämä teoria on kuitenkin vielä spekulaatiota, eikä sitä pystytä vahvistamaan tai kumoamaan. Hänen mukaansa tapaukset vaativatkin lisää tutkintaa.
Lue lisää:
Lännen Media: Koronarajoitukset ovat hillinneet myös muiden tartuntatautien leviämistä
Uusimmat tiedot koronaviruksesta