Ensimmäistä koronavuotta käsittelevä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Tampereen yliopiston tekemä päättäjien haastattelututkimus ei kaunistele.

Tutkimusraportissa todetaan, että "suomalaisen terveysjärjestelmän kyky ennakoida koko yhteiskuntaa koskevaa pitkittynyttä kriisiä, joka vaatii yhteistyötä eri sektoreiden ja järjestelmä eri tasojen välillä, oli jokseenkin heikko".

Pandemian hallinnassa ja päätöksenteossa nousi esiin kolme ongelmaa ylitse muiden.

1. Pandemiaan ei aluksi haluttu uskoa

Kansainväliset tutkimukset koronapandemiaan varautumisesta ja sen johtamisesta osoittavat, että viruksen aiheuttamaan uhkaan reagoitiin lähes joka maassa hitaasti. Näin tapahtui myös Suomessa.

THL:n raportin mukaan vuoden 2020 alkupuolella tilannetta Suomessa leimasi haluttomuus uskoa koronaviruksen vaarallisuutta. Viruksen arvioitiin käyttäytyvän kuin influenssavirus tai sen ei uskottu tarttuvan ihmisestä toiseen.

"Siin meni kyl varmaan muutama viikko hukkaan suoraan sanottuna, että pohdittiin että ah ja voi ja mitä tässä voi tehdä ja kannattaa tehdä ja ettei hötkyillä. Meillähän on suomalaisilla tää, ku ei sais hötkyillä eikä sais ennakoida hirveesti."

Suomen uskottiin olevan turvassa, kunnes uutiskuvat Italian sairaaloiden täpötäysistä teho-osastoista herättivät ymmärtämään tilanteen vakavuuden.

Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronaviruksen pandemiaksi 11.3.2020. Seuraavana päivänä pääministeri Sanna Marin (sd.) piti koronatilanteeseen liittyvän hallituksen tiedotustilaisuuden, jossa kerrottiin valmiuslain käyttöönoton valmistelusta.

2. Tietoa oli vähän ja sitä pantattiin

Kriisitiedottamisessa kansalliselta tasolta eli sosiaali- ja terveysministeriöltä (STM) ja THL:ltä paikalliselle ja alueelliselle tasolle on ollut ongelmia läpi pandemian.

Varsinkin pandemian alkuvaiheessa tutkittua tietoa koronaviruksesta ja sen torjumisesta oli niukasti. Tiedot olivat ristiriitaisia ja tuoreen tutkimusraportin mukaan sen takia tietoa myös pantattiin.

Osa THL:n tutkimukseen haastatelluista asiantuntijoista kertoo myös, että päättäjät toppuuttelivat liian vakavien uhkaskenaarioiden esittämistä, koska ne voisivat pelottaa kansalaisia.

Siksi alueellisten ja paikallisten viranomaisten tilannekuva muodostui tiedotusvälineiden ja sosiaalisen median välittämän tiedon mukaan.

"Se rupes näyttää siltä, että tilanne näyttää tosi pahalta. Ja sitte kuitenki se kansallinen viesti oli, että ei tässä mitään hätää. (...) Just niitä epävirallisia reittejä alko sitä tietoo tihkua."

Varsinkin THL saa kritiikkiä huonosta tiedonkulusta. Sen sijaan STM pystyi pitämään ajantasalla sairaanhoitopiirejä ja erikoisvastuualueita. Sieltä tiedon oletettiin kulkeutuvan kuntiin, mutta näin ei aina tapahtunut. Monessa kunnassa epätietoisuus oli suurta.

3. Luottamuspula vaikeutti kansallisen ja paikallisen tason yhteistyötä

THL:n tutkimusraportin mukaan keskeinen haaste pandemian aikaisessa johtamisessa ja päätöksenteossa on ollut epäselvyys vastuista ja toimivallasta terveysjärjestelmän eri tasoilla.

Alueellisella ja paikallisella tasolla koettiin, että kansallisen tason ymmärrys käytännön työstä oli puutteellista. Kansalliselta tasolta tulevaa ohjausta ei aina ollut mahdollista toteuttaa.

"...sosiaali- ja terveysministeriön tämmönen ohjaaminen kirjeillä, jotka eivät ole juridisesti velvottavia, mutta ne sellaisina markkinoidaan, niin ei kyllä täytä hyvän hallinnon periaatteita."

Luottamuspulaa oli molemmin puolin. Paikallistasolla koettiin, että kansalliset päättäjät sanelevat yksityiskohtia ja kansallisella tasolla tuskailtiin, kun alueellisella tasolla ei tunnuttu ryhtyvän toimeen ilman ylempää tulevaa ohjausta.

"Niin mehän ollaan oltu viimeset puoltoista vuotta ihan kädet savessa, tällasten täysin operatiiviseen johtamiseen liittyvien asioiden kanssa. (...) Ja en oo ite koskaan ministeriöön töihin tullessani kokenut, että ministeriö on se paikka, jossa tämmöstä tehdään."

_Juttu perustuu 27.4.2022 julkaistuun tutkimusraporttiin: "Kenenkä vastuulla tää nyt sitten on? Ei ehkä ainakaan meidän": COVID-19-pandemian hallinta ja johtaminen Suomessa." _Tutkimuksen ovat toteuttaneet THL ja Tampereen yliopisto, ja se on osa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta.

Juttua on täydennetty 27.4. klo 9.30 lisäämällä siihen tieto, että tutkimuksen toteuttamisessa oli mukana THL:n lisäksi myös Tampereen yliopisto.

Lue seuraavaksi:

Päivittyvä seuranta: Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Nämä asiat kannattaa ottaa huomioon, jos haluat matkustaa ulkomaille koronaturvallisesti