Koronapandemia loi paineita rokotekehitykselle. Koronarokotteen myötä tutuksi tulleen mRNA-teknologian juuret ovat kuitenkin vuosikymmenten takana. Teknologiaa kehitettiin alun perin syöpähoitojen parantamiseen.
Rokotekehityksessä mRNA-teknologia on oikeastaan sivupolku, joka on nyt osoittautunut menestykseksi. Teknologiaa voidaan käyttää niin, että saadaan suojaa virusta, bakteeria tai sientä vastaan, mutta lisäksi parhaillaan selvitetään voisiko mRNA-tekniikkaa käyttää myös syöpähoitojen kehittämiseen ja jopa geneettisten sairauksien hoidossa.
– Kehitysnäkymät ovat todella laajat ja monipuoliset, Rokotetutkimuskeskus Finvacin lääketieteellinen johtaja Mika Rämet sanoo.
Lääketeollisuudessa on tällä hetkellä useita yrityksiä, jotka panostavat mRNA-rokotteiden kehitykseen. Esimerkiksi Moderna, jonka Spikevax-koronarokote on Suomessakin käytetty, on listannut tuotekehittelynsä, jossa mRNA-teknologiaa hyödynnetään. Pitkällä yrityksen tuotekehityksessä ovat esimerkiksi rs-virusrokote sekä CMV-rokote. Kehitteillä on myös rokotteita zikavirusta ja HI-virusta vastaan.
Suomessa aloitetaan rokotetutkimus sikiövaurioita vastaan
CMV eli sytomegalovirus aiheuttaa vuosittain merkittäviä vaurioita vauvoille, jotka sairastavat sikiöaikana CMV-infektion.
Sytomegalovirusinfektio voi aiheuttaa neurologisia vammoja, kuten kehitysviiveitä sekä kuulovaurioita. Nyt sitä vastaan kehitettyä rokotetta aletaan tutkia Suomessa.
– Sytomegalovirus on tällä hetkellä tärkein sikiövaurioiden aiheuttaja. Nyt toivon mukaan löytyisi ratkaisua sytomegalovirusta vastaan, jolloin pystyttäisiin edistämään lasten terveyttä hyvin merkittävällä tavalla, Rämet sanoo.
Hän vastaa tutkimuksesta Suomessa. Rämetin mukaan toimivasta rokotteesta voisi hyötyä Suomessa huomattava määrä lapsia. Vuosittain Suomessa syntyy noin sata CMV-infektion sairastanutta lasta, joista 10–15:llä todetaan joko neurologinen vamma tai kuulon heikkenemä.
Sytomegalovirusta levittävät pääosin lapset. Useimmiten lapsi sairastaa sen oireettomana tai vähäoireisena hengitystieinfektiona. Jos odottava äiti on säilynyt viruksen tartunnalta, ensi-infektion yhteydessä noin 40% sikiöistä saa taudin.
Rokotteen onnistumisen ennustaminen on Mika Rämetin mukaan hankalaa, sillä sytomegalovirus on vaikeampi virus kuin korona.
– Sytomegalovirus pystyy hyvin naamioitumaan ja huijaamaan puolustusvasteita, jolloin itsestään selvää ei ole, että rokote tulee toimimaan, Rämet toteaa.
CMV-rokote on edennyt vaiheeseen, jossa rokotteen tehoa ja vaikutuksia tutkitaan kymmenillä tuhansilla osallistujilla. Rämet sanoo, että vaikka tutkimus on pitkällä, sen valmistuminen vie vielä useita vuosia. Rokotteen ei siis odoteta valmistuvan yhtä nopeasti kuin koronarokote valmistui.
– Tässä menee sen takia aikaa, että tautitapauksia tulee huomattavasti hitaammin kuin koronapandemian aikana tuli. Seurantaa täytyy tehdä pidempään, jotta nähdään tehoaako rokote.
Rämet on kuitenkin luottavainen teknologian tuomaan mahdollisuuteen puolustusvasteen muodostamisessa.
– Siinä mielessä lähtötilanne on hyvä, että mRNA-rokotteesta käyttökokemusta on kertynyt valtavasti koronan myötä ja tiedetään teknologiaan liittyvät haittavaikutukset erittäin tarkkaan.
Uudessa mRNA-teknologiassa vielä kehitettävää
mRNA-teknologialla valmistettujen rokotteiden merkittävänä etuna pidetään niiden helppoa muokattavuutta. Esimerkiksi koronarokotetta voidaan muokata viruskannan mukaan.
Perinteisen rokotteen muokkaaminen on Rämetin mukaan huomattavasti työläämpää.
mRNA-ohjeen helpon päivittämisen vuoksi myös rokotteiden valmistaminen on nopeampaa ja helpompaa. Rämetin mukaan tällä voi olla tulevaisuudessa suuri vaikutus siihen, että rokotteita saadaan paremmin myös rikkaiden länsimaiden ulkopuolelle.
Rämet arvioi uuden teknogian korkealle myös sen turvallisuuden vuoksi.
– Lähtökohtaisesti tämä on kaikkein turvallisin rokote-teknologia, koska siinä ei oikeastaan ole mitään ylimääräistä, hän sanoo.
Rokotekehityksessä arvioidaan myös sen siedettävyyttä. Jos rokote aiheuttaa voimakkaita oireita pistoksen jälkeen, moni kestää sen, jos se tapahtuu vain kerran. Mutta jos rokote pitää ottaa useaan kertaan, niin sillä on jo vaikutusta rokotehalukkuuteen.
– Aika monelle on tullut koronarokotteista kuumereaktioita tai huonovointisuutta. Siinä on vielä kehitettävää, miten saataisiin mRNA-rokotteista mahdollisimman hyvin siedettyjä, Rämet pohtii.
Rokotteita tarvitaan moniin tauteihin ja sairauksiin
Moniin sairauksiin ja tauteihin ei ole löydetty ennaltaehkäisevää hoitoa. Mika Rämet sanoo, että olisi todella yllättynyt, jos lähivuosina ei olisi käytössä uusia rokotteita ainakin osaa näistä tauteideista.
– Rokotekohteita on paljon ja kyllä uskallan toivoa ja odottaa, että myöskin läpimurtoja tulee tulevaisuudessa.
Rokotteita keltakuumeeseen, parempia meningokokkirokotteita ja hepatiittirokotteita, rokotteita malariaa, tuberkuloosia, denguevirusta ja HI-virusta vastaan. Näin Rämet listaa globaalisti kipeimmin rokotteita tarvitsevia sairauksia.
– Jos ajattelee suomalaislapsia, niin RSV-rokote olisi erittäin tärkeä. Ja jos ajatellaan iäkkäämpää väestönosaa, niin kyllä influenssarokotteessa edelleen parantamisen varaa riittää. Onko mRNA se paras teknologia, se jää nähtäväksi.
Syrjäyttävätkö mRNA-rokotteet perinteiset rokotteet?
Ennaltaehkäisevän lääketieteen kehittäminen on varautumista myös mahdollisiin tuleviin pandemioihin, mutta samalla voidaan myös vähentää yhteiskunnan tautitaakkaa.
Rämet ei usko, että mRNA-rokotteet syrjäyttävät perinteiset rokotteet, vaikka mRNA-teknologian kehittäminen oli menestyksekäs sivupolku, joka johti läpimurtoon.
– En lopettaisi muunkaan tyyppisten rokotteiden kehittämistä. Koronapandemiassa huomattiin, että oli erittäin hyvä, että rokotteita lähdettiin kehittämään monella eri teknologialla. MRNA-rokote on nyt vahva kandidaatti monien muiden rokoteteknologioiden ohella.
Lue lisää:
Omikron herätti huolen rokotteiden saatavuudesta köyhissä maissa – kartta paljastaa, ketkä vastustavat patenttien rikkomista