Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen ja Länsi-Pohjan keskussairaalan infektioylilääkäri Markku Broas alentaisivat tuntuvasti neljännen koronarokotteen ikärajaa.
Ruotsalainen laskisi ikärajan ainakin 70–79-vuotiaisiin ja Broas vieläkin alemmas, 65 ikävuoteen. Tällä hetkellä THL suosittelee neljättä rokotetta 80 vuotta täyttäneille, hoivakodeissa asuville tai immuunipuutteisille perussairaille.
– Kun edellisestä rokotuksesta alkaa olla jo viisi kuukautta, rokotesuoja ei ole enää riittävä. Yli 60-vuotiaat saivat viitisen kuukautta sitten viimeisimmän rokotuksen. Vielä tammikuussa ihmisten immuniteetti oli hyvä, mutta nyt tilanne on muuttumassa, Broas sanoo.
Hän toivoo, että päätöksiä tehtäisiin nopealla aikataululla jo huhtikuussa. Eeva Ruotsalaisen mukaan myös muita asiantuntijoita on esittänyt THL:lle neljänsien rokotusten laajentamista.
Koronakuolemien määrä Suomessa on kasvanut viiden viime kuukauden aikana voimakkaasti. Viime vuoden marraskuun loppuun mennessä niitä oli Suomessa noin 1200. Nyt luku on 3 517. Viimeisten kahden viikon aikana Suomessa koronaan menehtyneitä oli 304. Edellisellä kahden viikon jaksolla heitä oli vieläkin enemmän, 383.
Broaksen mukaan luvut kertovat, että koronavirusta, omikronin BA.2 -muunnoksen aiheuttamaa tautia, on liikkeellä nyt tavattoman paljon.
Lue myös: Katso oman kuntasi koronatilanne ja rokotuskattavuus – grafiikka näyttää tuoreimmat luvut
Sairaalakuormituksen analyysit lasketaan eri tavalla
Terveydenhuollon kuormitusta seurataan sairaanhoitopiireissä, THL:ssä ja sosiaali- ja terveysministeriössä. THL laskee omat analyysinsä 4. rokotuksen tarpeesta eri ikäryhmissä erikoissairaanhoidon kuormituksen pohjalta, mutta perusterveydenhuoltoa ei tarkastella lainkaan.
– Kansallisella tasolla analyysi ja päätöksenteko on puutteellista, sillä THL:n laskelmat ikääntyneiden osalta perustuvat ainoastaan erikoissairaanhoidon kuormitukseen, kertoo Eeva Ruotsalainen.
Hän tähdentää, että koko Suomessa perusterveydenhuollon kuormitus on korkeampaa kuin erikoissairaanhoidon.
– Juuri ikääntyneet joutuvat perusterveydenhuoltoon terveyskeskussairaaloihin jatkohoitoon ja heillä on jälkitautina esimerkiksi bakteeriperäinen keuhkokuume.
Suomen koronarokotusstrategian mukaan rokotuksilla vähennetään koronavirustapausten määrää ja koronaan liittyvää sairastuvuutta sekä vakavaa tautia. Strategiassa määritellään vakavan taudin osalta erikseen sairaalahoito, tehohoito, kuolemat ja elinajan menetys. Rokotuksilla pyritään turvaamaan myös terveydenhuollon kapasiteetin riittävyys.
– Kun seuraa yli 65-vuotiaiden sairastuvuutta ja sairaanhoidon kuormitusta sekä koronakuolemaan liittyviä lukuja, niin se tukee neljänsien rokotteiden antamista. Rokotusstrategia tukee sitä, sillä tarkoituksena on estää ikääntyneiden vakavaa sairastumista ja joutumista sairaalahoitoon, Ruotsalainen painottaa.
Lue myös: STM ja THL: Koronaepidemian huippu lienee väestötasolla Suomessa ohi, mutta sairaalahoidon kuormitus laskee hitaasti
Rokotteen aikavälistä näkemysero
THL selittää nykyisiä koronakuolleisuustilastoja kasvaneilla tartuntaluvuilla, minkä vuoksi viikoittaisten kuolemien määrä on korkeampi kuin epidemian alussa. THL rekisteröi kuolemat, jotka tapahtuvat 30 vuorokauden kuluessa tartunnasta.
– Monesti kuoleman taustalla on koronan lisäksi muita sairauksia, jopa 85 prosentissa kuolemista syyt ovat moninaiset. Rokotuksilla koronaoireet on saatu vähäisemmäksi, mutta monisairaat ja ikääntyneet henkilöt kuolevat vähäisempiinkin koronaoireisiin, valaisee THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.
Ruotsalainen ja Broas eivät yhdy THL:n näkemykseen. Neljännen koronarokotteen ikärajaa alentamalla pystyttäisiin heidän mukaansa ehkäisemään vakavia tautitapauksia.
– Hyvin harva 70 vuotta täyttänyt elää ilman jotain perussairautta. Minä ainakin lääkärinä haluan estää ikääntyneiden sairastumista vakavaan tautiin ja ehkäistä heidän kuolemiaan, Ruotsalainen sanoo.
THL:ssa perustellaan nykyistä rokotteiden aikaväliä tehokkaammalla suojalla.
– Immunologisesti ajatellen mitä pidempi väli, sitä parempi. Kyse on myös mitä rokotetta olisi parasta käyttää. Jos samaa rokotetta annetaan hyvin tihein välein, ei vaste ole aina paras mahdollinen, Nohynek perustelee.
Markku Broaksen mukaan THL:n näkemys pohjautuu vanhaan tietoon ja päätöksiin, sillä uusimmat tutkimukset osoittavat toista. Kuolleisuus on Broaksen mukaan lisääntynyt nyt erityisesti iäkkäämpien ihmisten keskuudessa, sillä myös yli 70-vuotiaita joutuu nyt sairaalahoitoon.
– Viime vuoden puolella otettujen koronarokotusten tuoma suoja on alkanut heiketä. Viimeisten Israelissa tehtyjen tutkimusten mukaan rokotteen vaikutus 60-vuotiailla heikentyy merkittävästi kolmen kuukauden jälkeen kolmannesta rokotteesta, Broas kertoo.
Useat maat rokottavat jo 65-vuotiaita
Monessa muussa maassa neljänsiä rokotteita annetaan huomattavasti 80 ikävuotta nuoremmille.
– Yhdysvalloissa rokotetaan yli 50-vuotiaita, ja Unkarissa kaikki yli 18-vuotiaat saavat neljännen rokotuksen. Ruotsissa neljättä rokotetta suositellaan kaikille 65-vuotiaille, Saksassa ja Hollannissa yli 70-vuotiaille, Broas luettelee.
Viimeisimpänä Itävalta päätti suositella neljänsiä rokotteita 65 vuotta täyttäneille, joilla on perussairauksia.
Broas ja Ruotsalainen eivät ymmärrä, miksi rokotteita ei tarjota Suomessa laajemmalle ikäryhmälle, kun tautimäärät ovat suuria ja kuolemia on paljon.
– En tiedä, miksi meillä pihistellään, kun rokotteita olisi kuitenkin saatavilla, sanoo Broas.
Broas näkee myös selkeän ristiriidan siinä, että influenssa- ja pneumokokkirokotteita suositellaan Suomessa 65 vuotta täyttäneille, mutta neljänsiä koronarokotteita ei.
– Koronavirus aiheuttaa kuitenkin paljon enemmän kuolleisuutta kuin esimerkiksi influenssa, hän sanoo.
Lue myös:
HUSin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen hämmästelee maskisuosituksesta luopumista: "Väärä viesti pandemiatilanteesta"
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 22.4. kello 23 saakka.