Koronakriisi tulee näkymään vielä pitkään teattereiden toiminnassa ja taloudessa. Vaikka yleisörajoitukset ovat poistuneet, sairastumisia on yhä paljon ja esityksiä joudutaan perumaan.

Esimerkiksi Seinäjoen kaupunginteatterissa on koettu "paikkausrumba" ja ensi-iltojen toteuttamisessa on tarvittu poikkeuksellisen paljon luovuutta.

– Kaikki ovat siirtyneet, mutta ne on pyritty toteuttamaan lähes keinolla millä hyvänsä, kertoo Seinäjoen kaupunginteatterin taiteellinen johtaja Pauliina Salonius.

Myös näyttelijöiden kannalta arki jatkuu arvaamattomana.

– Perheenjäsenet sairastavat, lapset sairastavat ja sitten tulee karanteenia muille. Oikeasti ei tiedä koskaan mitä päivä tuo tullessaan, toteaa Seinäjoen kaupunginteatterin näyttelijä Esa Ahonen.

Pahin kriisi sadan vuoden historiassa

Suomen teatterit ry:n 100-vuotisseminaariin Seinäjoelle kokoontuneet teatteriammattilaiset ovat tilanteesta huolissaan.

Kerrannaisvaikutukset tuntuvat pitkään, uskoo ammattiteattereiden etujärjestön, Suomen teatterit ry:n, toimitusjohtaja Kaisa Paavolainen.

– Puhutaan sadan vuoden aikana suurimmasta kriisistä. Toki sota-aikanakin oltiin joku pätkä kiinni, mutta nämä pitkät sulut ovat olleet suurimmat sadan vuoden aikana.

Kaksi epävarmaa vuotta on vaikuttanut yleisön käyttäytymiseen. Ryhmävarauksissa ollaan varovaisia ja yksittäisetkin liput ostetaan usein viime hetkellä.

Teatteriväki muistuttaa, että vaikka kaupunkien talous on heikko, kulttuurin kerrannaisvaikutukset ovat suuret. Tukea elpymiseen tarvitaan jatkossakin.

– Vaikka olemme tosi kiitollisia niistä tuista, mitä on esimerkiksi valtiolta on saatu, niin omarahoitus on ollut tosi pientä. Se tulee vaikuttamaan pitkään, toteaa Kaisa Paavolainen.

Samaan aikaan kukkaron nyörejä kiristetään monissa kaupungeissa. Teatteriväen pelkona on, että kulttuuri koetaan helpoksi säästökohteeksi.

Kemissä esimerkiksi, kaupunginteatteri uhkaa jäädä säästötoimien jalkoihin.

– Näitä voidaan nähdä tulevaisuudessa lisää, kuntapäättäjät kuvittelevat että kulttuurista on hyvä säästää. Meidän viesti on, ettei se ole järkevä kohde, painottaa Kaisa Paavolainen.

Lue myös: Kemin hyvinvointilautakunta esittää jälleen teatterin säilyttämistä - korvaavia säästöjä ei esitetä

On opittu reagoimaan nopeasti

Toiminnan elpymisessä alueelliset erot ovat suuria. Paikoin väki on jo löytänyt tiensä takaisin teattereihin. Seinäjoella esimerkiksi ryhmävarauksia alkaa tulla verkalleen, vaikka päällimmäisenä on vielä varovaisuus.

Jatkuvat peruutukset vaikuttavat ja toisaalta asiakkaat haluavat itsekin varmistua siitä, että tulevat katsomoon terveinä, mikä on tietysti hyvä asia.

Hyvää on myös se, että vaikeuksista on opittu.

– Reagointiherkkyyttä on tarvittu, kertoo Seinäjoen kaupungin taiteellinen johtaja Pauliina Salonius.

Teattereiden kantahenkilökunnan keskuudessa tilanne on pikemminkin lisännyt yhteishenkeä kuin verottanut sitä, arvelee Seinäjoen kaupunginteatterin näyttelijä Esa Ahonen. Näin huolimatta siitä, että jatkuvat muutokset välillä väsyttävät.

– Taasko paikkausharjoitus tai peruutus? Kuinka pitkään pitää jaksaa ja koska päästään palaamaan normaaliin? Onhan se koko ajan takaraivossa pyörivä kysymys, sanoo Esa Ahonen.

Aiheesta voi keskustella perjantaihin 22. huhtikuuta kello 23 asti.