Kolumni
Kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.
Lue kolumneja
Kuuntele kolumneja Yle Areenassa
Milloin koronatestiin, nokia stock, bitcoin, Tytti Yli-Viikari. Muun muassa näitä sanoja ihmiset googlasivat vuonna 2021. Henkilökohtaisesti ihmettelen, etteivät sanat seksi ja alasti olleet listalla, mutta ei siitä sen enempää – koska nyt kun sain huomionne, on aika mennä asiaan!
Maaliskuussa Ylen sivuilla julkaistiin uutinen, joka meinasi mennä silmieni ohi. Siinä kerrottiin, ei kovin yllättävästi, että Suomessa käytetään yhä jalostuksessa sairaita koiria. On hyvä, että asiasta puhutaan, koska yhä useampi on korona-aikana hankkinut koiranpennun.
Suomessa laki kieltää sellaisen eläinjalostuksen, josta voi aiheutua kärsimystä tai merkittävää haittaa eläimen terveydelle tai hyvinvoinnille. Ei uskoisi. Jalostusasiantuntijan arvion mukaan jalostajat tiedostavat koirien terveysongelmat, mutta koirien totutusta ulkonäöstä on vaikea luopua.
Tunsin piston sydämessäni, syystäkin. Jutun yhteydessä oli karkeakarvaisen mäyräkoiran kuva. Se näytti suloiselta – aika paljon minun koiraltani.
Hankin karkeakarvaisen kääpiömäyräkoiran kymmenen vuotta sitten. Osasin perustella itselleni, miksi juuri mäyräkoiran hankkiminen oli hyvä idea, ihan niin kuin osaan perustella itselleni minkä tahansa hankinnan kunhan vaan tahdon sitä tarpeeksi: minulla oli paljon rakkautta annettavanani, rotu oli minulle tuttu jo lapsuudenkodistani ja pienikokoinen koira kulkisi kanssani kätevästi kaupungissakin. Eikä siitä mihinkään päässyt, että koira oli söpöintä mitä olin ikinä nähnyt.
Kun olin saanut pennun kotiin ja seurasin sen loputonta touhotusta, en todellakaan ehtinyt miettiä syitä, miksi mäyräkoiran olisi voinut jättää hankkimattakin: Ei ole salaisuus, että lyhytjalkaisilla koirilla on taipumusta välilevyjen varhaiseen rappeutumiseen ja siihen liittyvään välilevyjen kalkkeutumiseen. Yleistä tietoa on sekin, että olipa koiran koko mikä tahansa, hampaiden kokonaismäärä on suussa sama. Koska ahtaat hammasvälit altistavat plakin ja hammaskiven kertymiselle, voi seurauksena olla hampaan kiinnityskudoksen tulehdus.
Ajan myötä minunkin on ollut pakko kohdata tosiasiat. Joka kerta kun eläinlääkäri on katsonut koirani suuhun ja edessä on ollut jälleen yksi hammasremontti nukutuksineen, olen kysynyt itseltäni, mitä oikein ajattelin kun hankin mäyräkoiran. Vastaus on yksinkertainen: lähinnä itseäni.
Siinä, että ihmisen itsekkyys menee eläimen hyvinvoinnin edelle, ei tietenkään ole mitään uutta. Mitä meiltä voisi edes odottaa? Elämme maassa, jossa eläimiä kohdellaan kuin roskaa. Lihaa saa kaupasta pilkkahintaan. Uutinen, jossa kerrotaan munivien kanojen kärsivän rintalastan murtumisesta on niin peruskauraa, että otsikon luettuaan voi rullata tottuneesti kohti seuraavaa artikkelia. Enkä edes aloita siitä, miten Suomessa kohdellaan kukkotipuja. Tai no, aloitan sittenkin. Siinä missä Ranskassa ja Saksassa on viimein kielletty kukkotipujen murskaaminen ja kaasuttaminen, tapetaan Suomen kananmunateollisuudessa edelleen miljoonia päivän ikäisiä kukkoja joka vuosi.
Kettujen tappaminen niiden turkin vuoksi on yhä sallittua, koska, kuten Suomen Turkiskasvattajien nettisivuillakin lukee: “Sukupolvelta toiselle – niin se on aina mennyt”
Ja kai siinäkin on oma logiikkansa. Kun kerran ihminen voi tottua mihin tahansa hirveyksiin, miksi muuttaa mitään?
Norjassa oikeus on hiljattain kieltänyt englanninbulldoggin ja cavalierkingcharlesinspanielien jalostuksen. Voisiko tällainen toimia myös Suomessa, ajattelin, kunnes luin, että Suomen Kennelliiton asiantuntijan mukaan muutoksella on kääntöpuolensa. Epäterve jalostus voi siirtyä kontrollin ulkopuolelle – ja ainahan rotuja voi tuoda ulkomailta. Eli antaa olla? Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtajan mukaan Suomessa englanninbulldoggit ja cavalierkingcharlesinspanielit ovat “tiukemman kontrollin ja terveystarkastusvaatimusten alaisina”. Ehkä niin, mutta vaikka monenlaista selvitystä on Suomessakin tehty, on tilanne yhä lohduton.
Edelleen kadulla taapertaa koiranpentuja, joille pelkkä hengittäminen on vaikeaa. Näin siis siitä huolimatta, että koirien lyttynaamat ja lyhyet kallot todettiin Suomen eläinsuojelulain vastaisiksi lähes pari vuotta sitten.
Kirjoita siinä sitten kolumnillesi valoisaa loppukaneettia.
Sisko Savonlahti
Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja ja kirjailija.
Kolumnista voi keskustella 26.4. klo 23.00 saakka.