Kuvat siviilien kärsimyksistä Ukrainan sodassa ovat täyttäneet länsimaiden median jo yli kuukauden. Yhdysvaltain historian ja politiikan tutkija Jani Kokko uskoo, että länsi ei voi enää kovin kauan katsoa sivusta siviilien tappamista.

– Lännellä olisi jo ollut moraalinen velvollisuus sotilaalliseen väliintuloon. Paine tehdä jotain kasvaa koko ajan, sanoo Kokko.

Kokon mielestä siviileihin kohdistuneet julmuudet Butšan kaupungissa korostavat entisestään lännen velvollisuutta puuttua sotaan kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla, tarvittaessa myös sotilaallisesti.

Kokko ei silti pidä pikaisia toimia todennäköisinä, koska kaikkia pakotteita ei ole vielä otettu käyttöön.

– Esimerkiksi öljy- ja kaasuhanojen sulkeminen romahduttaisi Venäjän kyvyn käydä sotaa.

Uusi kylmä sota on alkanut

Vahvimmin lännen toimia Ukrainan sotaan hillitsee, että vastassa on ydinasevalta Venäjä.

Puuttumisen korkeaan kynnykseen vaikuttaa myös historia: toisen maailman sodan jälkeen alkaneen ja Neuvostoliiton hajoamiseen päättyneen kylmän sodan ajan Yhdysvallat ja Neuvostoliitto välttelivät joukkojen suoria kohtaamisia.

– Kylmän sodan aikana nähtiin, että tilanne voisi nopeasti eskaloitua ydinsodaksi. Nämä ovat vahvoja perusteita siinä, miksei Yhdysvallat lähde suoraan asevientiin tai suostu lentokieltoon Ukrainan ilmatilassa, sanoo Kokko.

Kylmän sodan vaikutus näkyy Kokon mukaan Biden puheissa ja teoissa: Biden oli senaattorina kylmän sodan aikana, ja opit vaikuttavat nyt hänen toimiinsa presidenttinä.

– Kun Biden piti kansakunnan tila -puheensa, oli aivan kuin Ronald Reagan olisi ollut paaluttamassa Yhdysvaltain moraalista johtoasemaa läntisessä maailmassa. Uusi kylmä sota on alkanut lännen ja idän, Yhdysvaltain ja Venäjän välillä, sanoo Kokko.

Uusi kylmä sota on kuitenkin toisenlainen kuin 30 vuotta sitten päättynyt.

– Silloin se pohjautui ideologioiden vastaiseen taisteluun kaikilla elämän osa-alueilla ja maailma oli jakautunut kahtia. Nyt vastakkain ovat käytännössä Venäjä ja Yhdysvaltain johtama länsi sekä koko muu maailma.

Yhdysvalloilla keskeinen rooli sodassa

Sotilaallisen konfliktin välttelystä huolimatta Yhdysvallat on tarjonnut miljardin dollarin verran humanitaarista apua Ukrainaan.

Tutkijan mielestä Yhdysvalloilla on sodassa keskeinen rooli, koska suurvallalla on kykyä auttaa Ukrainaa eniten koko läntisestä maailmasta.

– Euroopan Unioni ei voisi mitenkään kompensoida Yhdysvaltain apupakettia. Apu on merkittävä, jopa ratkaiseva, sanoo Kokko.

Kokko sanoo, että jo Bidenin tulo presidentiksi Trumpin jälkeen lähensi Yhdysvaltojen ja Euroopan suhdetta, mutta Ukrainan sota on tiivistänyt välejä entisestään.

Kokko pitää esimerkiksi Bidenin lupausta nesteytetyn maakaasun LNG:n (Liquefied Natural Gas) viennistä Eurooppaan merkittävänä tukena Euroopan pyrkimyksille irtautua venäläisistä polttoaineista.

– Yhdysvallat on selvästi myös sitoutunut entistä vahvemmin Euroopan puolustamiseen ja kollektiiviseen turvallisuuteen. Se on näkynyt vahvasti Naton joukkojen siirrossa itäisen Euroopan Nato-maihin, sanoo Kokko.

Ukrainan sota sai pääpuolueet Bidenin taakse

Menneinä vuosikymmeninä Yhdysvallat näki tehtäväkseen puolustaa vapautta ja demokratiaa.

– Periamerikkalainen eetos on, että Yhdysvallat on vapaan maailman johtaja, jota muut seuraavat. Sen tehtävänä oli kylmän sodan aikana puolustaa amerikkalaisia arvoja ja samalla koko ihmiskunnan yhteisiä arvoja. Yhdysvalloilla on taas sama tehtävä, sanoo Kokko.

Tämä näkyy Kokon mielestä tällä hetkellä myös Yhdysvaltain sisäpolitiikassa: suuret puolueet ovat lähes yksimielisesti tukemassa Bidenia taistelussa Venäjää vastaan ja Ukrainan avustamisessa.

– Vuosikymmenien ajan pääpuolueet ovat olleet täysin erkaantuneita toisistaan. Nyt demokraatit ovat yksimielisesti ja rebublikaanit lukuunottamatta muutamia kongressiedustajia – jotka ovat olleet vannoutuneita trumpisteja – ovat täysin presidentin tukena.

Sisäpoliittista railoa tuskin kurotaan umpeen, vaikka ulkopuolinen uhka on ennenkin auttanut yhdistämään sisäisiä rivejä.

– Marraskuun kongressin välivaaleissa säilyvät todennäköisesti vahvana samat sisäpoliittiset jännitteet kuin tähänkin asti. Niitä ovat aborttioikeus, aseet, talous ja työllisyys.

Ukrainan sota yhdistää Yhdysvalloissa myös kansaa: Brookings-insituutin tekemän kyselyn mukaan suurin osa amerikkalaisista suhtautuu Venäjään kielteisesti.

“Bidenilta harkittu teko”

Puolan Varsovassa maaliskuun loppupuolella puhunut presidentti Joe Biden päätti puheensa sanomalla: “Hyvä luoja sentään, se mies (Putin) ei voi pysyä vallassa.”

Bidenille on vuosikymmenien varrella sattunut puheissa lipsahduksia ja kömmähdyksiä. Niitä voi jopa pitää osana hänen tyyliään. Kokko arvelee, että kyse oli tällä kertaa harkitusta teosta.

– Hän itsekin selitti sanomistaan turhautumisensa kautta.

Tutkijan mielestä Bidenin kommentista voi tehdä päätelmän, että Yhdysvallat tekee kulissien takana kaikkensa Putinin syrjäyttämiseksi.

– Venäjän propagandakoneisto osaa käyttää hyödykseen Bidenin lausahdusta. Se osoittaa, että lännen uhka Venäjälle on todellinen, sanoo Kokko.

Kokko ei osaa arvioida Ukrainan sodan vaikutuksia Bidenin suosioon. Historiassa Yhdysvaltain lähtö mukaan kansalaisten mielestä oikeutettuun sotaan, on aina nostanut presidentin kannatusta. Kyse on niin sanotusta rally ´round the flag -ilmiöstä. Koronapandemian alussa sama ilmiö näkyi myös Suomessa.

Voit keskustella aiheesta 8.4. klo 23.00 saakka.