Tornion terveyskeskuksen vuodeosastolla on koko korona-ajan ollut 10-paikkainen koronaosasto. Viime vuodenvaihteessa epidemiatilanne alueella ryöpsähti, osastolla riitti potilaita ja ihmisiä sairastui yhä enemmän myös palvelutaloissa. Lisäksi korona iski hoitajiin.
– Pahimmillaan meillä on ollut yhden päivän aikana eri vuoroista poissa 30 hoitajaa. Sehän tietysti hankaloittaa palveluiden turvaamista ja järjestämistä, kertoo johtava hoitaja Teija Alatalo.
Sijaisten löytäminen sairastuneiden tilalle on ollut Alatalon mukaan hirvittävän työlästä, ajoittain ihan mahdotonta. Juuri tällä hetkellä meneillään olevan hoitajalakon tukitoimena myös kunta-alalla on voimassa ylityö- ja vuoronvaihtokielto, mikä vaikuttaa arkeen heti.
– Meillä on jo useamman vuoden ajan ollut kiihtyvä hoitajapula ja olemme hoitaneet äkkinäisiä poissaoloja juuri näillä vuoronvaihdoilla. Hoitajat ovat joustaneet, tehneet pitkiä vuoroja ja heitä on kutsuttu vapailta töihin.
Auttavatko houkuttimet?
Tornion kaupunki päätti hiljattain nostaa hälytyskorvausta ja alkaa maksaa sote-henkilöstölle rekrytointilisää. Lisäksi opiskelijoille tarjotaan ilmaisia asuntoja ja tarvittaessa touko- tai syyskuussa lomansa pitävälle maksetaan 500 euron korvaus.
Lue myös:
Tornio alkaa maksaa hoitajille kesäloman siirrosta ja sijaisten hankkimisesta – muuten toimintoja joudutaan supistamaan
JHL:n asiantuntija Tuija Ahven Lapin aluetoimistosta pitää Tornion nyt lupaamia kannustimia varsin tuntuvina. Hänen mukaansa euromääräiset lisät tai asuntoedut hoitajien houkuttelemiseksi ovat kunnissa vielä verraten harvinaisia.
Alatalon mukaan päätöksellä on ollut vaikutusta ja uusia yksittäisiä yhteydenottoja on alkanut tulla ihan lyhyen ajan sisällä.
Toisaalta pitkään rekrytointiongelmien kanssa paininut hoitotyön ammattilainen perää vakavaan tilanteeseen myös pysyviä ratkaisuja.
– Sopimuspöytiin ja kuntatyönantajille ihan mietittäväksi, että tällä tavalla me emme voi enää jatkaa, hoitajia ei ole riittävästi. Jos hoitajia ei ole, me joudumme supistamaan näitä palveluja niin kuin Torniossa olemme jo joutuneet tekemään.
Korona on koetellut kovaa myös kuntien terveydenhuoltoa
Tornion perusturvajohtaja Leena Karjalainen kertoo, että korona-aika on näkynyt ja tuntunut Torniossa konkreettisesti monin tavoin.
Suomen vilkkaimmalla maarajalla tehdään vuosittain 14 miljoonaa rajanylitystä ja Tornio kantoi suurimman vastuun maahantulijoiden terveystarkastuksista.
Viime vuonna Torniossa tehtiin 140 000 koronatestiä, joista suurin osa maahantulijoille. Se on reilun 20 000 asukkaan kaupungissa valtava määrä, olkoonkin, että testaukseen saatiin rekrytoitua henkilökuntaa kaupungin oman henkilökunnan ulkopuolelta.
– Muutenkin perusterveydenhuollon ja sosiaalityön osuus koronan hoidossa on jäänyt varsin vähälle huomiolle. On syytä muistaa, että sairaalahoidossa olleet ihmiset ovat siirtyneet terveyskeskuksen vuodeosastolle tai kotihoitoon, Karjalainen toteaa.
"Isoja muutoksia on tehtävä"
Jatkuva hoitajapula ei kuitenkaan ole vain korona-ajan ongelma. Karjalainen tähdentää, että tilanne on ollut ja on yhä hankala myös pandemian ja kesälomien ulkopuolella.
– Esimerkiksi meillä Lapissa väestö vanhenee, samalla tavalla vanhenee myös sote-väestö ja sairastavuus lisääntyy myös heidän joukossaan. Lisäksi työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen myös iäkkäämmille työntekijöille on hirveän tärkeää.
Yhtä ja ainoaa lääkettä ei sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimapulaan ole, mutta Karjalaisen mielestä isoja muutoksia on tehtävä työn arvostuksen nostamiseksi.
– Palkkaus- ja johtamisjärjestelmän on muututtava, muuten käy huonosti. Ei ihmisiä voi hyppyyttää miten tahansa, vaan työntekijän on oltava ykkösasia siinä missä palveluiden järjestämisenkin.
Lue myös:
Sairaanhoitaja saa Suomessa yli tonnin vähemmän kuin Tanskassa – kansainvälinen vertailu paljastaa hoitajien palkkakuopan syvyyden
"Jotkut sijaisistamme ovat tehneet yli 14 kuukautta töitä putkeen", sanoo johtajaylihoitaja – osa sairaanhoitopiireistä tarvitsisi kesäksi kymmeniä hoitajia lisää