Yle on tehnyt grafiikoita koronapandemian alkumetreiltä. Ne näyttävät havainnollisesti epidemian etenemisen ja kiinnostavat lukijoita. Esimerkiksi Ylen Koronavirus lukuina -artikkelia on katsottu lähes 29 miljoonaa kertaa.

Artikkelin lopussa vastataan usein kysyttyihin kysymyksiin, kuten siihen, mikä on lukujen lähde. Suomea koskevat luvut saadaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Kansainvälisten tietojen lähteenä on Johns Hopkins -yliopiston keräämä data.

Varsinkin epidemian alkuaikoina media seurasi ja raportoi päivittäisiä tartuntalukuja. Koska kaikkia oireisia ei enää testata, painopiste seurannassa on siirtynyt sairaalahoidon kuormituksen ja kuolinlukuihin.

Viime aikoina esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on kuitenkin ihmetelty, kannattaako koronapotilaita enää tilastoida. Koronapotilaisiin kun lasketaan mukaan sellaisetkin, jotka ovat alun perin tulleet sairaalaan jonkin muun syyn vuoksi.

Kuolinluvutkin ovat herättäneet keskustelua. Vaikka ihminen olisi kuollut kolarissa, hän päätyy koronakuolematilastoihin, jos on saanut positiivisen testituloksen 30 päivän sisällä ennen onnettomuutta.

Esitimme kuusi kysymystä koronatilastoista. Vastauksia haimme THL:stä sekä sosiaali- ja terveysministeriön turvallisuus ja terveys -osaston päälliköltä Taneli Puumalaiselta.

1. Koronapotilaiksi lasketaan myös sellaiset, jotka ovat alun perin tulleet sairaalaan jostain muusta syystä. Vääristääkö tällaisten henkilöiden kirjaaminen koronapotilaisiin tilastoja?

Jalkansa katkaissut koronapotilas tarvitsee eristämistä siinä missä ”pelkkä” koronapotilaskin. Näin ollen hän kuormittaa terveydenhuoltoa myös koronatartuntansa takia. Asiasta on puhunut muun muassa THL:n ylilääkäri Otto Helve.

Alueiden potilaskirjauksissa on heiluntaa, mutta ne ovat tärkeitä tunnuslukuja, kun seurataan terveydenhuollon kuormitusta.

Turvallisuus ja terveys -osaston päällikkö Taneli Puumalainen sosiaali- ja terveysministeriöstä:

– Erikoissairaanhoidon koronapotilaista noin kaksi kolmasosaa on suoraan koronan takia hoidossa. Yhdellä kolmasosalla korona voi olla sattumalöydys tai hoitoon vaikuttava eli sitä pitkittävä tai vaikeuttava löydös.

– Perusterveydenhuollon vuodeosastojen tilastoja on julkisuudessa ymmärretty väärin. On sanottu, että vain puolella potilaista korona on pääasiallinen hoidon syy. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että toinen puoli on hoidossa jonkin muun kuin koronan takia.

– Keskiviikkona vuodeosastoilla oli noin 600 koronapotilasta. Heistä noin sadalla eli vajaalla 20 prosentilla pääasiallinen hoidon syy oli jokin muu kuin korona. Väliin jäävästä 30 prosentista ei ole lähetetty sairaanhoitopiireistä riittävästi tietoa THL:lle tai heidän kohdallaan ei ole pystytty määrittämään, mikä on pääasiallinen hoidon syy. Kaikista potilaista valtaosan hoidon tarve liittyy nimenomaan koronaan.

– Tehohoidossa oli keskiviikkona 47 koronapotilasta. Heistä 42:lla ensisijainen hoidon syy oli nimenomaan korona.

2. Kuolintilastoihin kirjataan kaikki sellaiset, jotka ovat kuolleet 30 päivän sisällä positiivisesta koronatestituloksesta. Näin ollen tilastoihin päätyvät esimerkiksi onnettomuuksissa tai saattohoito-osastolla kuolleet. Johtaako tilasto harhaan?

THL on käyttänyt samaa tilastointimenetelmää epidemian alusta lähtien. Menetelmää käytetään maailmanlaajuisesti, minkä vuoksi tilastot ovat vertailukelpoisia.

Lopullinen kuolinsyy selviää vasta kuolinsyytutkimuksessa. Tilastotietokeskus julkaisee kerran vuodessa kuolinsyytilaston.

Taneli Puumalainen:

– Valtaosa näistä on koronaan menehtyneitä, vaikka joukossa on varmasti muutamia, jotka ovat kuolleet muuhun. Määrä ei ole kauhean merkittävä, eli sikäli seuranta toimii kohtuullisen hyvin.

– Lopullinen varmistus saadaan vasta siinä vaiheessa, kun on tehty viralliset kuolinsyytodistukset ja tilastointi. Ne tulevat muutaman kuukauden viiveellä, mikä ei ole epidemian seurannan kannalta hyvä.

3. Kaikkia epäiltyjä tartuntoja ei enää testata Suomessa vaan testaaminen keskittyy vakavasti sairaisiin, riskiryhmiin kuuluviin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöihin. Kannattaako tartuntalukuja enää julkaista tai seurata?

Kotitestituloksia ei lasketa mukaan virallisiin tartuntatilastoihin. Lisäksi tilastojen tieto ei ole aina täysin ajantasaista, koska näytteiden kirjaaminen ja tiedonsiirto aiheuttavat viivettä. Esimerkiksi uudet raportoidut tartunnat päivittyvät useimmiten 2–4 päivän viiveellä.

Taneli Puumalainen:

– Luvuista näkee epidemian tason ja sen suunnan, johon olemme menossa. Päiväkohtaiset luvut heittelevät kuitenkin niin paljon, että mieluummin kannattaisi seurata viikon tai kahden viikon tapausmääriä. Myös jätevesiseurannasta näkee hyvin epidemian etenemisen.

– Tässä on sellainenkin näkökulma, että ihmiset ovat kiinnostuneita oman alueensa tartuntaluvuista ja harkitsevat käytöstään ja suojautumistaan niiden valossa. Siinäkin mielessä näkisin, että positiivisia laboratoriotuloslukuja kannattaa julkaista. Niillä on tietysti kansallista merkitystä, mutta jopa suurempi merkitys voi olla sillä, että ihminen arvioi lukujen perusteella koronariskejä omassa lähipiirissään tai vaikka kotimaan matkailussa.

4. Milloin terveydenhuollon kuormituksessa mennään kriittisen rajan yli?

Taneli Puumalainen:

– Yhtä yksittäistä kansallista lukua ei pysty sanomaan. Tämä on alueellinen kysymys: kuinka paljon kussakin sairaanhoitopiirissä kestetään potilasmäärän kasvua ja kuinka sairaanhoitopiirien väliset tasausmekanismit toimivat? Tehohoidossahan on tehty koko ajan tasaamista lähettämällä potilaita muihin sairaaloihin.

– Juuri nyt meidän sairaalahoitomme kapasiteetti näyttää riittävän eikä jyrkkää tilanteen pahenemista ole nähty. Suunta on kuitenkin huolestuttava, samoin kuin potilasmäärä. Samaan aikaan on muitakin tekijöitä, kuten työtaistelut ja maailmantilanne, joka voi tuoda meille potilaita maan rajojen ulkopuolelta. Tässä on monta syytä huoleen.

– Suomi ja EU-maat ovat purkaneet rajoitukset, mutta tilanne vaatii jatkuvaa seurantaa. Jos kovasti näyttää siltä, että sairaanhoiton tarve kasvaa, niin asiaa täytyy arvioida uudelleen.

5. Johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki STM:stä kertoi viime viikolla, että alueet kuvaavat koronatilannetta jämähtäneeksi. Onko se sitä lukujen valossa?

Taneli Puumalainen:

– Sikäli kyllä, että omikronaalto näyttää olevan hyvin laakea. Jouduimme tammikuussa hyvin korkeisiin tapausmääriin ja kasvavaan sairaalahoidon tarpeeseen, ja tilanne on jatkunut aika lailla samankaltaisena.

– Välillä näytti siltä, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä tautitapausten ja sairaanhoidon tarpeen määrä kääntyi laskuun. Ilmeisesti kävi kuitenkin niin, että omikronmuunnoksen BA1-alamuunnoksen määrä lähti laskuun, mutta samaan aikaan se korvautui hieman tarttuvammalla BA2:lla.

– Tuo korvautuminen on käynnissä nyt ympäri Suomea, ja näin ollen emme ole nähneet vielä kevään epidemia-aallon huippua. Emme tiedä, miten kauan epidemia jatkuu tällä tasolla ja kuinka paljon luvuissa on vielä nousupotentiaalia.

6. Mihin suuntaan luvut menevät lähitulevaisuudessa?

Taneli Puumalainen:

– Kausivaihtelu alkaa vaikuttaa jossain vaiheessa keväällä, mutta on vaikeaa sanoa, milloin. Parin vuoden kokemuksen perusteella voisi arvioida, että kausivaihtelu tulee avuksi toukokuussa. Korona on kuitenkin pandemiana ja epidemiana niin uusi, että tätä on hyvin vaikea sanoa.

– Emme osaa ennustaa sitä, miten tämä epidemia jatkuu. Syksyllä tulee todennäköisesti uusi tautiaalto, mutta emme tiedä minkälainen. On myös mahdotonta sanoa, minkälaisia virusmuunnoksia on tulossa.

– Korona jää varmasti hengitystieinfektiota aiheuttavana viruksena keskuuteemme. Virus ei välttämättä muunnu lievempää tautia aiheuttavaksi. Tauti tosin on lievempi heille, jotka ovat jo sairastamalla saaneet suojan tai jotka on rokotettu riittävän monella annoksella.

Lue myös:

Koronan voi välttää vain vetäytymällä autiolle saarelle, sanoo johtajaylilääkäri – tartuntojen todellista määrää ei tiedä kukaan

Delta ja omikron saivat yhteisen jälkeläisen, lieväkin korona näkyy kuukausia aivoissa ja kolme muuta tuoretta tutkimusta COVID-19:stä

Täältä löydät kaikki tuoreimmat uutiset koronaviruksesta.