Kuopion kaupunki teki jo toista vuotta peräkkäin hyvän vuosituloksen. Viime vuoden tulos on yllättäen jopa 12,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Talousarviossa viime vuodelle ennakoitiin lähes20 miljoonan euron alijäämää.

Hyvää tulosta selittävät muun muassa valtion erilaiset koronatuet, verotulokehitys sekä KYSin kiinteistökaupoista saatu 8,3 miljoonan euron myyntivoitto.

Kuntatalous oli Kuopiossa lähes kokonaisuudessaan tasapainossa.

Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen on tulokseen erittäin tyytyväinen, osin yllättynytkin. Viime vuonna tapahtunutta myönteistä kehitystä ei onnistuttu ennakoimaan. Tästä esimerkiksi Pirhonen mainitsee suuren muuttovoiton sekä elinkeinoelämän onnistuneen sopeutumisen koronapandemian tuomaan tilanteeseen.

– Tietysti pitäisi pystyä paremmin ennustamaan. Varovaisuusperiaate näyttää virkakunnassa olevan edelleen kovasti vallalla, toteaa Pirhonen.

Kuopion asukasluvun kasvu oli viime vuonna historiallisen suuri, yli 1 300 asukasta. Kaupunki oli viime vuonna Suomen toiseksi vetovoimaisin.

Säästöjä esimerkiksi etätyöstä ja kokouskäytännöistä

Kuopion verotulokehitys oli viime vuonna erittäin hyvä. Kaupunki kerrytti verotuloja kuusi miljoonaa euroa odotettua enemmän. Erityisesti yhteisöverotulojen osuus oli ennakoitua suurempi.

Verotuloja kertyi 524 miljoonaa euroa eli noin kahdeksan prosenttia vuotta 2020 enemmän. Kaupunginjohtaja Pirhosen mukaan verotulokertymää selittää taloudellisen tilanteen kohentuminen.

Myös asiakasmaksutulot olivat viime vuonna ennakoitua suuremmat.

Viime vuosi oli jo toinen koronavuosi peräkkäin. Valtion koronakorvaukset haettiin koronasta syntyneisiin menoihin. Näiden koronatukien vaikutus Kuopion kaupungille oli noin 18,6 miljoonaa euroa.

Kaupunki onnistui myös hillitsemään menojaan muun muassa henkilöstömenojen sopeuttamisohjelmalla sekä tekemällä muutoksia työn tekemisen toimintatavoissa.

– Saimme aikaan säästöjä myös omin toimin. Niitä on tullut esimerkiksi etätyöstä ja kokouskäytännöistä, Pirhonen kertoo.

Kuopion suurimmat investointikohteet viime vuonna olivat Savilahden alueen liikennejärjestelyt ja kunnallistekniikka, Kuopion taidelukio Lumit, Niiralan koulun peruskorjaus, Nilsiän pelastusasema ja Savilahden liikunta-, tapahtuma ja väestösuojakeskuksen rakentamisen aloitus.

Ukrainan sota luo uhkakuvia kuntatalouteen

Uutta vuotta ehdittiin Kuopiossa käynnistellä myönteisin näkymin. Pirhonen kertoo ehtineensä jo iloita koronapandemian väistymisestä. Ukrainan sota on luonut kuitenkin uusia uhkakuvia.

– Olemme nyt haparoimassa melko pimeässä lähiaikoina. On niin monia tekijöitä, jotka eivät ole meistä riippuvaisia ja joihin meidän täytyy pystyä vastaamaan, hän luonnehtii.

Ukrainasta tulevan pakolaisvirran kustannuksiin on kuitenkin valtiolta luvassa tukea, mutta yleisesti talouden kannalta riskitekijöitä riittää.

Pirhonen pelkää, että hintojen nousu ja työttömyyden mahdollinen lisääntyminen sekä yleinen talouden lievä alakulo tulee näkymään kaupungin verotuloissa. Hän pohtii myös hinnannousujen vaikutusta urakoihin.

– Pystymmekö toteuttamaan ne suunnitelmat mitä meillä on?

– Jopa se on käynyt mielessä, että joudummeko jossain kohtaa vuotta avaamaan talousarviota ja tarkastelemaan asioita uudelleen.

Viime vuoden positiivinen tulos luo kuitenkin hyvää pohjaa.

– Se antaa meille liikkumavaraa, joka on äärimmäisen tärkeää tämmöisessä tilanteessa. Mitään hätäjarrutuspelkoja meillä ei ole vaan meillä on kykyä, taitoa ja taloutta sopeutua, Pirhonen luottaa.

Artikkelia päivitetty kauttaaltaan 25.3.2022 klo 14.55. Otsikkoa muutettu ja lisätty kaupunginjohtaja Pirhosen kommentteja.

Aiheesta voi keskustella 26.3.2022 klo 23 saakka.

Lue lisää:

Koronatuet auttoivat Kuopion kaupungin tuloksen plussalle