WASHINGTON. Kun Yhdysvaltain presidentti Joe Biden vierailee torstaina Brysselissä, Yhdysvallat pelaa jälleen perinteisessä roolissaan länsirintaman johtajana. Euroopan toiveikkaat katseet kääntyvät jälleen kerran talous- ja sotilasjätin liikkeisiin.
Bidenin on määrä osallistua ensin Nato-maiden tapaamiseen, sitten EU-maiden tapaamiseen.
Brysselistä Biden suuntaa vielä Puolaan neuvotteluihin ja näyttämään tukensa itäisen Euroopan Nato-maalle.
Bidenin Euroopan matka on viime viikkojen tiiviin diplomatian huipennus. Yhdysvallat on onnistunut rakentamaan laajan Venäjän-vastaisen rintaman pitkälti Bidenin liittoutumien merkitystä painottavan ulkopoliittisen vakaumuksen ansiosta.
Vaikuttavan nopeasti päätetyt ja vahvat pakotteet olivat kuitenkin vain ensimmäinen vaihe rintaman reaktiossa Venäjän hyökkäykseen.
Sota Ukrainassa yltyy ja näyttää siirtyvän seuraavaan vaiheeseen, jossa Venäjä yrittää väsyttää Ukrainan vastarinnan silkalla massalla.
Se pakottaa myös EU:n ja Yhdysvallat lisäämään kierroksia – ongelma on vain, miten.
Vastarinnan ensimmäistä vaihetta oli ehditty suunnitella pitkään, eikä pakotteiden pelätty eskaloivan sotaa. Seuraavassa vaiheessa länsirintaman täytyy neuvotella reaaliajassa reagoiden, ja keinot ovat pakotteita vaarallisempia.
Nyt Eurooppa odottaa Yhdysvalloilta uutta suuntaa. Se tuskin tulee vastaamaan kaikkien maiden toiveita.
Vierailusta kerrottujen ennakkotietojen perusteella Yhdysvaltojen tavoite on varustaa liittolaisiaan pitkään ja kuluttavaan vääntöön.
Brysselissä pöydällä on jälleen uusia pakotteita. Niiden on tarkoitus esimerkiksi estää venäläiseliittiä kiertämästä jo asetettuja rajoitteita, jotta pakotteet purevat mahdollisimman tehokkaasti ja pitkään.
Turvallisuusneuvonantaja Jake Sullivanin mukaan Biden myös julkaisee suunnitelman siitä, miten Yhdysvallat voi auttaa Eurooppaa turvaamaan energian saannin nyt ja tulevaisuudessa.
Naton on määrä keskustella muutoksista joukkojen kokoonpanoon ja määrään itä-Euroopassa, esimerkiksi Baltiassa. Sullivanin mukaan muutokset olisivat pitkäaikaisia.
Käytännössä Biden pyrkii siis vahvistamaan liittoumaa entisestään ja varmistamaan, ettei se ala ajan myötä säröillä.
Keskusteluiden hankalampi osa koskee sitä, miten painetta Venäjää vastaan voi kasvattaa. Osa Nato- ja EU-maista haluaa myös sotilaallisia toimia sodan päättämiseksi.
Puolan pääministeri aikoo ehdottaa Nato-kokouksessa rauhanturvaoperaatiota Ukrainaan. Ehdotuksen yksityiskohdista ei vielä ole tietoa. Baltian maat taas haluavat, että Nato vastaisi Ukrainan Volodymyr Zelenskyin pyyntöihin ja sulkisi taivaan Ukrainan yllä.
Sekä rauhanturvaoperaatio että lentokieltoalue ovat käytännössä mahdottomia toiveita, mutta ne ovat selkeitä esimerkkejä Euroopan halusta tehdä enemmän.
Mitä enemmän ukrainalaisia kuolee, sitä enemmän paine Yhdysvaltoja kohtaan kasvaa, eikä pelkkä taistelumoraalin ylläpito riitä. Sama yhtenäinen oikeuskäsitys, joka liimaa liittolaisrintaman yhteen, ajaa kohti väkevämpiä toimia.
Käytännössä se voisi tarkoittaa ensimmäisenä MiG-29-hävittäjien toimittamista Ukrainalle Puolasta.
Hävittäjät tarjoaisivat Ukrainalle mahdollisuuden uudistaa strategiaansa sodan neljännen viikon alkaessa, ennen kuin Venäjä ehtii mukautua tämänhetkiseen keinovalikoimaan.
Yhdysvallat esti aiemmin hävittäjien viemisen Ukrainaan sodan laajenemisen pelossa. Vaikka huoli ei ole hävinnyt, myös monet yhdysvaltalaiset kongressiedustajat vaativat Bidenin hallintoa harkitsemaan hävittäjäapua uudelleen.
Tilanne on Bidenille ennalta tuttu, mutta eri roolissa. Vuosikymmeniä sitten hän itse oli yksi niistä senaattoreista, jotka vaativat Yhdysvaltoja puuttumaan voimakkaammin Bosnian sotaan.
Myös silloin Yhdysvaltojen toimintaa verilöylyn päättämiseksi hidastivat huoli sodan leviämisestä – ja Venäjän reaktiosta.
Tällä kertaa huoli on paljon vakavampi, suora sota Venäjän kanssa. Toisaalta epäonnistuminen sodan pysäyttämisessä on karvas tappio.
Kuten Washingtonin ulkopolitiikan ammattilaisilla on tapana sanoa, kun Yhdysvaltain toimia maailmalla kritisoidaan: damned if you do, damned if you don´t.
Teet joko liikaa tai et tarpeeksi.
Lue lisää:
Tästä voit lukea tuoreimmat Ukraina-uutiset
Zelenskyi kertoi syitä sille, miksi haluaa neuvotella itse Putinin kanssa: kysymys miehitetyistä alueista hyvin vaikea
Yhdysvaltain ja Kiinan presidentit keskustelivat lähes kaksi tuntia – presidentti Biden varoitti jälleen Kiinaa auttamasta Venäjää
Askel kohti Natoa, mutta pieni sellainen – näin entinen Nato-virkamies ja historioitsija arvioivat Suomen poliittisen johdon vierailuja Washingtonissa
Länsi pyrkii eroon Venäjän öljystä ja kaasusta, isku talouteen olisi kova molemmille – tutkija: "Euroopan pitää ymmärtää, että energia on sodan ase"
Bidenilta luvassa tuontikielto Venäjän öljylle, EU:ssa kaavaillaan yhteistä EU-velkaa puolustus- ja energiamenoihin – Yle seuraa sodan talousvaikutuksia