Lapin keskussairaalan infektioylilääkäri Markku Broaksen puhelin soi tammikuun lopussa 2020. Sairaalaan oli tuotu matkailija, jolla epäiltiin koronavirusta. Nainen oli kotoisin Kiinan Wuhanista.

Epäily muuttui tosiasiaksi seuraavana päivänä. Koronavirus oli saapunut Suomeen, eikä kenenkään elämä ollut enää entisensä – ei myöskään infektioylilääkäri Broaksen.

– Tartunnan varmistuttua lähti liikkeelle melkoinen hulabaloo. Se oli hyvin poikkeuksellista, muistelee Broas nyt.

Infektioylilääkärin puhelin soi tauotta.

– Tilanne oli uusi ja jännittävä, ja se aiheutti kierroksia niin terveydenhuollon kuin kansalaisten keskuudessa. Median kiinnostus oli ihan valtavaa niin Suomessa kuin ympäri Eurooppaa. Se sekoitti aluksi hurjasti myös meidän oman yksikön ja talon toimintaa.

Aluksi ajateltiin, ettei koronavirus tulisi olemaan kovin suuri ongelma Suomessa. Toisin kävi.

– Kun alkoi tulla tietoja Italiasta ja merkittävä kuolleisuuden nousu, realisoitui, että tauti on oikeasti vaarallinen, Broas sanoo.

Lue myös: Kaksi vuotta sitten sairaalaan tuli nainen, joka ei unohdu – Suomen ensimmäisen koronapotilaan hoitajat muistavat epäuskon, puvut ja kiinalaisen ruoan

Sauna nollaa ajatukset aamuin illoin

Korona on jyllännyt Suomessa jo yli kaksi vuotta. Se on vienyt infektioylilääkärin työajan ja kuormittanut myös vapaalla.

Paineisen työn vastapainoksi Broas on hakenut arjesta pieniä rauhallisia hetkiä. Saunafriikiksi tunnustautuvan miehen kiuas lämpenee aamukuudelta ja myös iltakymmenen jälkeen.

– Aamulla kello kuuden ja seitsemän välillä on rauhallinen hetki vuorokaudesta. Se on sellaista spesiaaliaikaa, joka on aivan mahtavaa. Se nollaa ajatuksia ja rentouttaa.

Saunomisen lisäksi lisäenergiaa tuo liikunta. Broas kävelee työmatkat sairaalaan ja lähtee vielä iltaisinkin pitkille kävelylenkeille.

– Välillä siinä saattaa puhelin rimpauttaa, mutta näillä keinoilla olen saanut hyvää vastapainoa työlle.

Broaksen perheeseen kuuluu vaimo ja kolme aikuista lasta. Broas myöntää, että perhe on ollut huolissaan hänen jaksamisestaan kahden vuoden aikana.

– Vaimolle tämä on ollut stressaava paikka siinä missä minullekin.

Koronatilanteen alkaessa ja pahentuessa Broaksen perhe sai iloisia uutisia. Kevään 2020 maaliskuussa syntyi ensimmäinen lapsenlapsi.

– Lapsenlapsi on tuonut ihan valtavan paljon vastapainoa tähän koronaan. Se on ollut hyvin iso asia, Markku Broas sanoo.

Nyt koronatilanne on niin vakaa ja hallittu, että infektioylilääkärin arki tuntuu jo aivan toiselta.

– Olen sanonut, että vaikka töissä olen, tällä hetkellä tuntuu kuin jokainen päivä olisi lomapäivä.

Ukraina tuo uudet haasteet myös terveydenhuoltoon

Nyt edessä on uusi haaste. Ukrainan kriisi voi Broaksen mukaan heijastua myös Suomen terveydenhuoltoon.

– Suomeen tulevien pakolaisten terveydenhuolto on järjestettävä, ja samalla on pidettävä huolta suomalaisten terveydenhuollosta.

– Koronasta saatuja oppeja pitää hyödyntää uudessa tilanteessa. Kriisijohtaminen on yksi keskeinen asia, samoin valmistautuminen. Pitää olla kykyä nopeisiin ratkaisuihin, Broas sanoo.

Myös tartuntataudit on otettava huomioon.

– Ukrainan tartuntatautitilanne on huonompi kuin Suomessa monen taudin osalta. Tuberkuloositilanne on huonompi ja maassa on jopa polioriski. Nämä asiat täytyy jo nyt huomioida.

Ukrainassa myös koronarokotusten kattavuus on matala. Noin 35 prosenttia ukrainalaisista on saanut kaksi rokotetta. Kolmannen rokotteen on saanut vain 1,7 prosenttia kansalaisista.

THL:stä on jo kerrottu, että Suomeen Ukrainasta saapuvat turvapaikanhakijat saavat kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet.