Suomeen Ukrainasta saapuvat turvapaikanhakijat saavat kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet. Myös koronarokotteita on varattu maahan saapuville ukrainalaisille, vahvistaa johtava asiantuntija Mia Kontio THL:stä.
– Ilman muuta. Normaalistikin turvapaikanhakijoilla on oikeus saada rokotteet kansallisen ohjelman mukaan, ja näin on myöskin Ukrainasta tulevien osalta, Kontio sanoo.
Ukrainassa koronarokotusten kattavuus on matala. Vain noin 35 prosentilla ukrainalaisista on kahden rokotteen annos, ja kolmannen rokotteen on saanut vain 1,7 prosenttia.
Helmikuun alussa Ukrainassa todettiin noin 40 000 koronatartuntaa päivässä. Koronatartuntojen määrä on laskenut noista huippulukemista. On kuitenkin selvää, että testausta ei ole pystytty suorittamaan samalla tasolla Venäjän hyökkäyksen jälkeen.
– Havaitsemattomia tartuntoja on todennäköisesti merkittävä määrä, ja yhdistettynä alhaiseen rokotuskattavuuteen se lisää riskiä, että iso joukko ihmisiä sairastuu vakavaan tautimuotoon, Maailman terveysjärjestön WHO:n pääsihteeri Tedros Adhanom Ghebreyesus on sanonut.
Ukrainassa on jo tähän mennessä kerrottu puutetta muun muassa lisähapesta, mikä vaikeuttaa koronapotilaidenkin hoitoa sairaaloissa. Lisäksi sairaaloita on pommitettu: ainakin 34 sairaalaa on vaurioitunut Venäjän iskuissa.
Myös perushygienian puute, ruuan ja puhtaan veden saantivaikeudet sekä tiiviit tilapäismajoitukset lisäävät tartuntatautien riskiä Ukrainassa. Perussairauksien lääkkeistä on pulaa.
Terveysasiantuntijat ovat ilmaisseet huolensa siitä, että koronaepidemia pahenee Ukrainassa ja pakolaisten myötä myös lähialueilla. Ukrainasta on paennut jo yli 2,5 miljoonaa ihmistä. Heistä valtaosa on lähialueilla eli Puolassa, Romaniassa, Moldovassa, Slovakiassa ja Unkarissa. Myös näissä maissa rokotuskattavuus on melko alhainen, noin 40–60 prosenttia.
WHO ja EU:n terveysviranomaiset ovat suositelleet, että Ukrainasta paenneille annetaan isäntämaassaan rokotteet. Myös isäntämaiden kansalaisia kehotetaan ottamaan rokotteet.
Polio leviää Ukrainan länsiosassa
Ukrainan sotatilanne voi pahentaa myös muiden tautien ehkäisyä. Koko Eurooppa julistettiin poliosta vapaaksi jo parikymmentä vuotta sitten, mutta alhaisen rokotuskattavuuden vuoksi polio teki Ukrainassa paluun viime vuonna.
WHO:n mukaan rokotuskattavuutta oli kyllä hiljalleen saatu nostettua: vuonna 2015 pikkulapsista 59 prosenttia oli saanut poliorokotteen, mutta vuonna 2019 määrä oli jo 83 prosenttia.
Kuitenkin viime lokakuussa vain 53 prosenttia alle vuoden ikäisistä oli saanut poliorokotteen, mikä viittaa siihen, että koronapandemia on hidastanut poliorokotteiden antamista Ukrainassakin.
Ukrainassa on todettu yli 20 poliotapausta sitten viime lokakuun. Polion tapauksessa se tarkoittaa jo terveyskriisiä, kun maailmanlaajuisesti tapauksia on vain joitain satoja vuosittain.
Ukrainan terveysministeriö ehti juuri aloittaa polion vastaisen erikoiskampanjan. Rokotukset pääsivät käyntiin 1. helmikuuta, mutta työ keskeytyi vain reilua kolmea viikkoa myöhemmin, kun Venäjä hyökkäsi. Ainakin sata tuhatta epidemia-alueen pikkulasta jäi rokottamatta.
Polio on levinnyt maan länsiosissa, Rivnen ja Taka-Karpatian alueilla eli lähellä EU-rajoja, juuri niillä seuduilla, minne ja mitä kautta ukrainalaiset pyrkivät sotaa pakoon.
Tuberkuloosi voi levitä vaikeissa oloissa
Toinen vakava terveysuhka pakolaistenkin kannalta on tuberkuloosi. Sitäkin on Ukrainassa levinnyt jo ennen sotaa. Vuosittain maassa on todettu noin 20 000 tuberkuloositapausta ja lisäksi arviolta 10 000 tapausta jää piiloon joka vuosi.
Vaikka tuberkuloosi, toisin kuin esimerkiksi korona, ei ole mitenkään erityisen herkästi leviävä tauti, tiiviissä yhteismajoituksissa, täpötäysissä evakuointijunissa ja pommisuojissa sekin voi tarttua muiden tautien ohella.
Suomessa esimerkiksi Lääkärilehdessä muistutettiin, että myös tuberkuloosin mahdollisuus on muistettava kuumeesta ja yskästä kärsivien ukrainalaispotilaiden kohdalla.
Tuberkuloosi on ollut Suomessa erittäin harvinainen tauti viime vuosina. Vain muutamia satoja tapauksia on raportoitu vuosittain. Tuberkuloosirokote on myös poistettu kansallisesta rokotusohjelmasta: Suomessa on vuoden 2006 jälkeen rokotettu tuberkuloosia vastaan vain riskiryhmiin kuuluvat vastasyntyneet.
– (Ukrainasta tulevien) tuberkuloosirokotteen tarve arvioidaan erikseen. Se ei tällä hetkellä kuulu kansalliseen ohjelmaan, Kontio sanoo.
Joka tapauksessa erityisesti turvapaikanhakijoina saapuville lapsille annetaan kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotteet, jos he niitä tarvitsevat. Siihen velvoittaa jo laki.
Rokotepuutteet tarkistettava kunnissa
Kontion mukaan Ukrainassa on muiden perusrokotteiden osalta ollut melko hyvä tilanne. Esimerkiksi MPR-rokotteen eli tuhkarokon, vihurirokon ja sikotaudin rokotteen kattavuus on ollut yli 90 prosenttia.
– Periaatteessa perusrokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden kattavuudet ovat varsin hyvät, mutta varmasti jonkin verran puutteita voi olla, Kontio sanoo.
Toisaalta sodan jatkuessa perusterveydenhuollon ennalta ehkäisevät ohjelmat loppuvat. Senkin vuoksi varsinkin pitkittyneessä tilanteessa ukrainalaisten rokotteet olisi syytä tarkistaa.
Kontio muistuttaa, että kunnilla on vastuu rokotuksista. Rokotusten tarve arvioidaan kuntien terveyskeskuksissa. Vastaanottokeskuksissa asuville terveystarkastukset ja rokotusten tarve ovat automaattisia, mutta kotimajoituksessa tilanne on eri.
– On hankalampaa, jos henkilöt tai heidän huoltajansa eivät ole tietoisia, mitä rokotteita rokotusohjelmaan kuuluu ja tarvitsevatko he niitä. Näissä tapauksissa pitäisi olla yhteydessä kuntiin ja pyytää terveyskeskuksista neuvoja.
Kontio sanoo, että Suomessa on tarpeeksi rokotteita myös maahan tuleville.
– Rokotteita on aivan tarpeeksi, eli pystymme rokottamaan Suomeen tulevat henkilöt. Sen vuoksi olisi tärkeää, että ilmoittauduttaisiin Maahanmuuttovirastoon Suomeen saavuttaessa. Sitä kautta on mahdollisuus saada terveydenhuollon palveluita helpommin ja keskitetymmin.
Lue myös:
Uusimmat uutiset Ukrainan sodasta
Uusimmat uutiset koronatilanteesta
Polio on lähes nujerrettu – uusi täsmäase korjaa rokotusten seurauksia