Sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa on varmistunut koronatapauksia, joiden aiheuttaja on SARS-CoV-2-viruksen delta- ja omikronvarianttien yhdistelmä. Tutkijat ovat antaneet rekombinaatiolle epäviralliseksi nimeksi deltakron.
Rekombinaatiossa kaksi viruskantaa vaihtaa geneettisiä palasia, kun samaan ihmiseen sattuu yhtä aikaa kaksi varianttia. Koronavirukselle rekombinaatiot ovat aika tavallisia, kertoi Helsingin yliopiston uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sironen Ylen jutussa alkuvuonna.
– Koronaviruksia on valtava joukko, ja ne aiheuttavat hyvin paljon tautia eläimissä. Sieltä tiedetään, että kyllä ne rekombinoituvat. Se voi olla virukselle eduksi mutta todennäköisemmin siitä on haittaa, Sironen kertoi.
Deltakrontapauksia on todettu Ranskassa, Tanskassa, Hollannissa ja Britanniassa kaikkiaan kymmeniä. Yhdysvalloista niitä on tiedossa kaksi. Koronaviruksista saatua dataa kokoavan GISAID-tietokannan mukaan uusi variantti lienee ollut liikkeellä tammikuusta alkaen.
Vielä vertaisarvioimattomana medRxiv-sivustolla julkaistun ranskalaistutkimuksen mukaan deltakronin perimän selkäranka on deltalta ja piikkiproteiini omikronilta. Niiden yhteisvaikutuksesta on meneillään monia tutkimuksia.
Ainakaan toistaiseksi ei ole näyttöä siitä, että variantti olisi aiempia ankarampi, kertoi epidemiologi Maria Von Kerkhove Maailman terveysjärjestön WHO:n tiedotustilaisuudessa viime viikolla.
Lieväkin tauti näkyy aivoissa vielä kuukausien päästä
COVID-19-taudin vakavana sairastaneiden aivoissa tapahtuvista muutoksista tiedetään jo aiempien tutkimusten perusteella, mutta tuore brittitutkimus kertoo, että myös lievästä koronataudista jää merkkejä aivoihin.
Haistamiseen liittyvissä aivoalueissa on Nature-lehdessä julkaistun Oxfordin yliopiston tutkimuksen mukaan havaittavissa kudosvaurioita ja harmaan aineen ohentumista. Aivot myös kutistuvat kokonaisuudessaan. Ero COVID-19:ltä säästyneisiin on 0,2–2 prosenttia, suurin ikääntyneimmillä.
Tutkittavina olivat 785:n yli 50-vuotiaan ihmisen aivot. Heistä 401 sai koronatartunnan kahden kuvauksen välissä, neljän ja puolen kuukauden aikana.
Osalla muista ehti olla keuhkokuume, joka ei ollut koronaviruksen aiheuttama. Heillä ei havaittu aivomuutoksia, joten tutkijat saattoivat päätellä, etteivät COVID-19-potilaiden muutokset ole hengitystieinfektioiden yleistä seurausta.
Koehenkilöille tehdyt kognitiiviset testit puolestaan osoittivat, että koronataudin jälkeen heidän kykynsä selviytyä monimutkaista ajattelua vaativista tehtävistä oli heikentynyt.
– Jatkossa tehtävien aivotutkimusten avainkysymys on, paranevatko koronan merkit ajan mittaan, sanoo tutkimusartikkelin pääkirjoittaja, apulaisprofessori Gwenaëlle Douaud.
Toinen tutkimus ennakoi aivosumun väistymistä
Tuoreen saksalaistutkimuksen mukaan vastaus Gwenaëlle Douaudin kysymykseen on lohdullinen: väsymys, päänsärky ja keskittymiskyvyttömyys eivät ole pysyviä haittavaituksia, ja hajuaistikin korjaantuu aikanaan.
Tähän loppupäätelmään tutkijat tulivat tehtyään meta-analyysin tähän saakka kertyneille neuropsykiatrisille molekyylikuvantamistutkimuksille.
Työ vaati kattavuutta, järjestelmällisyyttä ja kriittistä asennetta, sillä tutkimusten tulokset ovat usein ristiriitaisia, sanovat The Journal of Nuclear Medicine -lehdessä julkaistun meta-analyysin tekijät.
– Olennaisista ja korjaantumattomista aivovaurioista ei käsityksemme mukaan ole mitään pätevää näyttöä paitsi silloin, kun potilaalle oli koitunut komplikaationa aivoinfarkti tai -verenvuoto, summaa Freiburgin yliopiston professori Philipp Meyer.
Tutkijat pitävät kuitenkin mahdollisena, että joillakin potilailla COVID-19 jouduttaa jo käynnistynyttä neurorappeumatautia – esimerkiksi Parkinsonin tai Alzheimerin tautia – tai peittää sen oireet. Molekyylikuvantaminen voi auttaa heidän tunnistamisessaan, Meyer sanoo.
Naishormonista estolääke COVID-19:lle?
Ruotsalaistutkijat ovat saaneet näyttöä, joka tukee aiempia viitteitä siitä, että naishormoni estrogeeni hillitsee koronatautia. Tulos on linjassa sen jo vakiintuneen tiedon kanssa, että miehillä on suurempi riski kuolla COVID-19:ään kuin naisilla.
BMJ Open -lehdessä julkaistussa Uumajan yliopiston tutkimuksessa selvitettiin, miten naisille vaihdevuosioireisiin annettu estrogeenilisä alensi heidän riskiään kuolla koronatartunnan takia.
Tutkimuksen aineisto oli laaja, yli 14 500 naista, joiden ikä vaihteli 50:stä 80 vuoteen. Heistä kolmisentuhatta sai estrogeenihoitoa. Tulosten mukaan se alensi koronakuoleman riskiä 53 prosenttia verrattuna naisiin, joita ei hoidettu hormonilisällä.
Jotta tuloksista voitaisiin vetää hoidollisia johtopäätöksiä, pelkästään havainnoiva tutkimus ei riitä, vaan tarvitaan satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, sanoo professori Malin Sund, tutkimusartikkelin pääkirjoittaja. Lisäestrogeenia ei pidä missään nimessä mennä ottamaan omin päin, Sund painottaa.
Oheistuloksena tutkijat havaitsivat varakkuuden merkityksen: alimpaan tuloluokkaan kuuluvilla naisilla on kolminkertainen riski kuolla korontartuntaan ylimpään tuloluokkaan verrattuna.
Koirat haistavat koronaviruksen
Ranskalaistutkimuksen alustavasti julkaistujen tulosten mukaan koiria voidaan kouluttaa haistamaan ihmisen koronavirusinfektio, mitä on eri puolilla maailmaa kokeiltukin. Tutkimus löytyy vertaisarvioimattomana medRxiv-sivustolta.
Tutkimuksessa tehtiin 335 vapaaehtoiselle koronatesti. Positiivisen testituloksen sai 78 ihmistä, joilla oli koronaoireita, sekä 31 oireetonta.
Kaikki koehenkilöt antoivat hikinäytteen, jota koronaviruksen havaitsemiseen oppineet koirat saivat nuuhkaista.
Niiden nenä osoittautui sataprosenttisen tarkaksi silloin, kun oireita ei ollut. Oirehtivista koirilta jäi tunnistamatta kaksi. Viruksettomien hien koirat tulkitsivat 90-prosenttisesti oikein, tutkijat kertovat.
He aikovat nyt selvittää, voitaisiinko koronakoiria käyttää ihmisjoukkojen massatestaamiseen esimerkiksi lentokentillä ja urheilu- ja kulttuuritapahtumissa.
Voit keskustella tästä aiheesta perjantaihin kello 23:een saakka.