Suurten sairaanhoitopiirien johtajat arvioivat, että toteutuessaan hoitajalakko aiheuttaisi suuremman hoitovelan kuin korona.
Elintärkeää sosiaali- ja terveysalaa uhkaa huhtikuun alussa suurlakko. Ammattiliittojen Superin ja Tehyn työtaistelu alkaisi kaikissa suurissa sairaanhoitopiireissä ja siihen ottaisi osaa 40 000 lähi- ja sairaanhoitajaa.
Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) pelkää, että lakko kasvattaisi entisestään koronan aiheuttamia erikoissairaanhoidon jonoja.
Hoitajajärjestöt ovat vaatineet alalle omaa palkkaohjelmaa: 3,6 prosentin palkannostoa vuosittain – viiden vuoden ajan – tavallisten sopimuskorotusten päälle. Työnantajapuoli on pitänyt palkkavaatimuksia aivan liian suurina.
Tilastokeskuksen mukaan sairaanhoitajan peruspalkka on keskimäärin 2546 euroa ja lähihoitajan 2206 euroa kuukaudessa. Peruspalkan päälle tulevat mahdolliset vuoro- ja henkilökohtaiset lisät sekä työkokemuslisät ja ylityökorvaukset.
Samaan aikaan kun hoitajien työkiistaa sovitellaan, myös muut kunta-alan työntekijäjärjestöt ovat jättäneet lakkovaroituksia. Myös opettajat, päiväkotien henkilöstö ja sosiaalityöntekijät haluavat tuntuvan palkankorotuksen.
Kysyimme kolmelta hoitajalta, mitä he ajattelevat työstään ja palkastaan sekä millaisia parannuksia alalle pitäisi tehdä, jotta hoitajia riittäisi jatkossakin. Hoitajat kertovat ajatuksistaan omin sanoin.
Työnantajat taas kertovat, miten hoitajalakkoon on varauduttu ja millaisia vaikutuksia lakolla on hoitoon.
Eeva Hiila: "Kun vauvan tukka näkyy, ei meistä kukaan tiputa hanskoja ja lähde"
"Vauvoja syntyy 365 päivää vuodessa. Synnytyssalikätilön työ on kolmivuorotyötä, ja synnytykset ovat lakon alkaessa myös suojelutyötä, jonka toiminta taataan.
Työpäiväni alkaa edellisen työvuoron vastaavan hoitajan raportilla: miten päivä on mennyt siihen asti, millaisia synnyttäjiä osastolla on, missä on potilaspaikkoja vielä vapaana. Voi olla, että henkilökunta- tai paikkapulan takia muihin sairaaloihin ei mahdu synnyttäjiä eli niissä on sulku päällä.
Perheet haluaisivat, että sama kätilö hoitaisi synnytyksen loppuun saakka, mutta kun vuoro vaihtuu, toinen kätilö hyppää remmiin. Mutta siinä vaiheessa kun vauvan tukka näkyy, ei meistä kukaan tiputa hanskoja ja lähde, vaan tilanne hoidetaan loppuun. Tämä on ammatinvalintakysymys. Ylityöt sitten merkataan.
Mielestäni palkka ei kohtaa millään tavalla kätilön työn vastuuta. Palkka ei ole ainoa ongelma alalla vaan myös työolot. Tarvitaan lisää resursseja ja parempaa johtamista. Meitä pitäisi olla riittävästi töissä hoitamassa ihmisiä. Lapsivuodeosastolla tuore perhe haluaisi imetykseen ohjausta ja tukea, mutta en ehdi sitä tekemään, kun ei ole tarpeeksi kätilöitä tai tiloja.
Hyvästä johtamisesta on olemassa paljon tutkimustietoa. Henkilöstö esimerkiksi otetaan mukaan päätöksentekoon. Sitten kun ideoimme työhön parannuksia, ilmoitetaan, ettei ole rahaa. Tuntuu, että meidät nähdään vain kulueränä. Tarve lasketaan taloudellisella kaavalla, missä ei ole inhimillisyyttä mukana.
Hoitajapulan takia lähestulkoon koko organisaatio pyörii yli- ja lisätöiden varassa. Kun työvuorolistat julkaistaan, sieltä puuttuu kahden kolmen ihmiset täydet työtunnit. Sitten kysytään, kuka haluaa tai voi tehdä ylitöitä. HUSissa saa 150 euron korvauksen ylimääräisestä työvuorosta. Työvuoroja jää myös täyttämättä henkilöstöpulan takia.
Kätilön työ on merkityksellistä, mutta koen välillä huonoa omatuntoa siitä, että olen väsynyt ja en voi hoitaa työtäni niin hyvin kuin haluaisin. Myös vuorotyön yhteensovittaminen perheen ja muun elämän kanssa on haastavaa. Katson tilille tullutta palkkaa, ja mietin, että eihän tässä ole mitään järkeä.
Teen jaksamisen takia lyhennettyä työaikaa. Opiskelen myös avoimessa yliopistossa hoitotieteitä ja sosiaali- ja terveysalan johtamista. Koronakriisin alkaessa palasin kouluttajan työstä kätilöksi. Koin, että minusta on enemmän hyötyä hoitotyössä.
Hoitoalan opiskelupaikkojen lisääminen ei ratkaise ongelmia, jos ala ei ole vetovoimainen, palkkaus ja johtaminen ovat huonoa, sellaista autoritaarista. Nuoret eivät enää suostu tällaiseen.
Hoitajien palkkavaateilla ei ole tarkoitus lytätä muita ammattiryhmiä. Vastakkainasettelu ei ratkaise ongelmaa, eikä tämä keskustelu ole rakentavaa. Hoitajat, lääkärit ja opettajat tekevät kaikki todella arvokasta työtä ja jokainen meistä ansaitsee palkankorotuksen.
Nyt on kuitenkin sen hoitajille kuuluvan palkankorotuksen aika, koska on hoitajapula, palkka ei vastaa työn vaativuutta, eikä ole palkkatasa-arvoa.
Jos kunnon palkankorotusta ei nyt tule, tulos on jäätävä. Jos mikään ei muutu, meitä ei kohta hoida kukaan. Tämä ei ole kiristystä tai uhkaus, vaan tosiasia. Sote-palvelut eivät toimi ilman riittävää ja osaavaa henkilökuntaa. Vastaus ei ole enää, että pitäisi vain kestää. Nyt on joustamiset joustettu."
Johanna Rahkola: "Auto- tai sähköasentaja tienaa paremmin kuin me, jotka vastaamme ihmishengistä"
"Teen teho-osastolla kaksivuorotyötä: aamua, iltaa ja viikonloppua ja paljon 12 tunnin vuoroja, jotta saan enemmän vapaata. Lisäksi teen tällä hetkellä toista työtä, otan koronanäytteitä. Muuten nelilapsinen perheeni ei pärjäisi.
Olen mukana potilaan perushoidossa sairaanhoitajan työparina ja teen myös lääkintävahtimestarin töitä. Autan viemään potilaita tutkimuksiin ja vuodeosastolle, toimin elvytysryhmän jäsenenä, laitan hengityskoneita käyttökuntoon, kuntoutan ja hoidan haavoja. Päivät vaihtelevat paljon. Joskus on rauhallista, joskus juokset koko vuoron tukka putkella.
Mielestäni palkka ja vastuu ovat aivan epätasapainossa. Iso vastuu ja työmäärä eivät millään tavalla vastaa palkkaa. Mietin usein sitä, että yhtä pitkän koulutuksen saanut auto- tai sähköasentaja tienaa paremmin kuin me, jotka vastaamme ihmishengistä.
Palkan pitäisi olla sellainen, että sillä pärjää nykymaailmassa. Mieheni on samalla alalla, ja elämme kädestä suuhun. Minulla on iso perhe ja ruokakustannukset korkeat, joten käteen ei jää mitään. Polttoaineen hinta on myös nyt aivan hirveä. Asumme kauempana Turusta, joten autoa on pakko käyttää, koska julkisilla ei pääse.
Teholla on miehityksen puolesta ihan hyvä tilanne. Meillä hoitajapula ei näy niin pahasti kuin vuodeosastolla tai pitkäaikaishoidossa. Hoitajia pyydetään kuitenkin jäämään tuplavuoroon aamusta iltaan tai yövuoroon ennen vapaapäivää. Kaikki ovat väsyneitä, koska koronarumba on kestänyt jo kaksi vuotta. On kohtuutonta vaatia meiltä aina joustamista.
Olisi kiva tehdä vain ne kolmen viikon jakson tunnit, eikä aina joustaa. Voin toki kieltäytyä, mutta sitten tulee huono omatunto, kun työkaverit jäävät pulaan. Ylitöitä tehdään myös rahan takia, vaikka ei jaksaisi. Olisi helpompi sanoa ei, jos palkka olisi kunnossa.
Korona on myös osoittanut, kuinka haavoittuvainen jo ennestään ylikuormittunut hoitoala on.
Palkkaus, henkilöstömäärä ja työhyvinvointi ovat ratkaisu hoitajapulaan. Tiedän monta hoitajaa osastoltani, jotka ovat äänestäneet jaloillaan. He ovat väsyneitä, kun sama meno jatkuu vuodesta toiseen.
On huolestuttavaa, että kokeneet hoitajat lähtevät hoitoalalta pois. Jos palkkaus olisi kunnossa, ala olisi houkutteleva ja työntekijät sitoutuisivat paremmin.
Johtamisella eli esihenkilöllä on myös suuri vaikutus siihen, miten työssä viihdytään. Esihenkilöiden osaaminen vaihtelee paljon, on hyviä ja sitten niitä toisia. Työnantajan pitäisi myös joustaa hieman työntekijän elämäntilanteen mukaan, jotta töissä jaksaisi. Aina ei pysty tekemään täysiaikaista työtä, mutta voisi tehdä vaikka osa-aikaista.
Olen miettinyt alanvaihtoa palkan takia. Mitä minun pitäisi opiskella, että saisin sen verran palkkaa, että pärjäisin? Ettei kaupassa joka kerta pitäisi miettiä, minkä jauhelihan tai maitopurkin ostan. Toistaiseksi jatkan vielä tällä alalla.
Hoitajien pitäisi saada nyt muita suurempi palkankorotus, koska olemme armottomassa palkkakuopassa ja jotta palkka vastaisi työn vaativuutta. Koronapandemian alussa hoitajia kiiteltiin hirveästi ja valaistiin Finlandiatalo.
Nyt kun meillä on työtaistelu päällä, olemme tosi ahneita ja itsekkäitä."
Vuokko Böök-Heikkinen: "Jännittää, onko minulla työparia vuorossa, jos joku on sairastunut"
"Työskentelen röntgenissä: auloissa, joissa potilaita otetaan vastaan ja kirjataan tutkimukseen. Pääsääntöisesti työskentelen angiovalvonnassa. Osastolla tehdään verisuonien varjoainekuvauksia (angiografia-tutkimuksia) ja toimenpiteitä.
Haastattelen toimenpiteeseen tulevia potilaita ja katson heidän lääkityksensä. Teen esivalmistelut potilaille ja tarkkailen valvontahuoneessa potilaan vointia toimenpiteen jälkeen.
Teen pääosin päivätyötä, joten en saa vuorolisiä. Saan henkilökohtaista lisää erityisosaamisen perustella.
Välillä on henkinen paine, kun olet kuitenkin vastuussa potilaasta. Työ on aika omatoimista ja täytyy olla skarppina, koska potilaan vointi saattaa muuttua nopeasti. Työparinani on toinen lähihoitaja. Olen sitä mieltä, että erikoissairaanhoidossa palkan pitäisi vastata työn vaativuutta.
Tarvitaan myös lisää resursseja Työnantajan pitäisi olla kiinnostunut työntekijöistään. Nyt tuntuu, että kiire painaa joka paikassa ja on jatkuva huoli työntekijöiden riittävyydestä juuri tälle päivälle. Nyt on paljon poissaoloja koronan takia. Hieman jännittää, onko minulla työparia vuorossa, jos joku on sairastunut.
Kovin moni nuori ei halua lähteä hoitajaksi. He miettivät kaksi kertaa kannattaako, kun ajattelee työssä olevaa vastuuta toisesta ihmisestä, työpainetta ja kiirettä. Monet nuoret hoitajat lähtevät myös opiskelemaan ja haluavat eteenpäin.
Nyt tulee paljon pyyntöjä, että pitäisi tehdä ylitöitä tai jäädä tekemään jononpurkua iltavuoroon, että saadaan potilaat hoidettua. Porukkaa on ihan liian vähän.
Tarvittaessa teen hälytystyötä, jos joku on sairastunut työvuorosta. Minulla on pitkä työmatka, joten olen kotona sitten illalla myöhään ja lähden taas aamulla aikaisin. Olen sitten aika poikki.
Pidän työstäni ja työpaikastani. En halua muihin töihin, koska eläkeikään on enää viisi vuotta ja työhön on vielä intohimoa. Ihanat potilaat ja heidän tyytyväisyytensä onnistuneen toimenpiteen jälkeen auttavat jaksamaan työssä. Jos ne kiitokset saisi pussiin, se olisi iso pussi.
Hoitajien pitäisi saada vaativaa työtä vastaava palkka, koska me olemme olleet palkkakuopassa pitkään. Erityisesti jos verrataan muihin maihin, mitä hoitajille maksetaan siellä.
Olen pettynyt, jos palkkavaatimukset eivät toteudu. Voi sanoa myös, että olen tottunut tähän pettymykseen, kun sama on koettu jo niin monta kertaa. Jos meitä tällä kertaa kuunneltaisiin ja vaatimukset menisivät läpi.
Työstä pitää maksaa sen arvoinen palkka. Hoitohenkilöstö tekee kuitenkin arvokasta työtä ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin eteen."
Näin hoitajalakko vaikuttaa ja siihen varaudutaan
Petri Virolainen, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja
"On selvää, että lakko aiheuttaa kiireettömään toimintaan melkoisia viiveitä. Jos lakko tulee, joudumme varmasti perumaan leikkaus- ja muita toimenpiteitä. Täytyy myös muistaa, että meillä on jo koronasta hoitovelkaa. Koronavelan määrä olisi hyvin vähäinen verrattuna lakosta koituvaan hoitovelkaan.
Jo päättyneellä vuoronvaihto- ja ylityökiellolla oli merkittävät vaikutukset toimintaan. Meidän henkilöstötilanne on jo heikko koronaan sairastumisten ja altistumisten takia. On selvä asia, ettei meillä ole mitään ylimääräistä resursseja tai työntekijöitä.
Uskon kuitenkin, että lakon aikana pystymme hoitamaan kiireelliset ja välttämättömät potilaat. Suojelutyöstä eli lakon ulkopuolelle rajattavasta työstä ei ole vielä neuvoteltu henkilöstöryhmien kanssa.
Olemme toki selvittäneet potilasryhmiä, joiden toivotaan kuuluvan suojelutyön piiriin. Sellaisia potilas- ja tautiryhmiä, joissa hoitoviive voi aiheuttaa peruuttamatonta haittaa potilaalle. Tällaisia ovat esimerkiksi päivystykset ja syövän hoito."
Veli-Matti Ulander, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallinnollinen ylilääkäri
"Korona on koskettanut voimakkaasti erikoissairaanhoitoa ja sen jäljiltä meillä on jo hoitovelkaa. Lakko vaikuttaisi toimintaan jopa laajemmin kuin ensimmäinen korona-aalto keväällä 2020, koska työtaistelu koskisi nyt vielä enemmän ei-kiireellistä hoitoa.
Lakko vaikuttaisi meillä hyvin laajasti ja merkittävästi kiirettömän hoidon toteuttamiseen. Ei-kiireelliseksi luokiteltava leikkaus- ja poliklininen toiminta tulisi viivästymään, osin pysähtymään kokonaan.
Meillä on jo valmiiksi vajausta henkilökunnassa, joten vuoronvaihto- ja ylityökiellosta tuli harmia, mutta selvisimme siitä kohtuullisesti.
Tehy ja Super ovat jo rajanneet lakkoilmoituksessaan suojelutyön, joka liittyy välittömään hoitoon potilaiden hengen turvaamiseksi tai pysyvän vakavan vammautumisen estämiseksi.
Neuvottelemme nyt työtekijäjärjestöjen kanssa näistä lakkorajoista ja pohdimme tarkemmin, mitä tähän suojelutyöhön kuuluu. Teemme sitten suunnitelmia ja varautumista sen mukaan. Ainakin päivystys ja kiirellinen hoito, raskauden ja synnytysten hoito sekä tehohoito ja dialyysit jäävät lakon ulkopuolelle."
Työministeri Tuula Haatainen (sd.) siirsi elintärkeitä toimintoja vaarantavan lakon aloitusta kahdella viikolla, jotta sovittelulle saadaan lisäaikaa.
Lue lisää:
Laajin opetusalaa koskeva lakkovaroitus vuosikymmeniin: sulkisi koulut pääkaupunkiseudulla – myös päiväkodit uhkaavat mennä viikoksi kiinni
Kunta-alan työriitoja soviteltu valtakunnansovittelijan johdolla – työnantaja pitää palkankorotusvaatimuksia liian suurina, Tehy: Haastavaa on kaikin puolin
Kunta-alan lakonuhka laajenee Turkuun ja Ouluun – neuvottelut tukossa
Sairaanhoitaja saa Suomessa yli tonnin vähemmän kuin Tanskassa – kansainvälinen vertailu paljastaa hoitajien palkkakuopan syvyyden
Työnantajapuoli laski: Jos hoitajien kuukausipalkka olisi 300 euroa suurempi, se haukkaisi veroeuroja lähes miljardin vuodessa