Entinen ministeri Juha Korkeaoja (kesk.) on yksi niistä monista suomalaisista, jonka ajattelu Nato-jäsenyydestä on muuttunut viime viikkojen aikana.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtajana vuosina 2007–2011 toiminut Korkeaoja yllättyi muun maailman tavoin Venäjän rajuista sotatoimista Ukrainaa kohtaan.
Hän sanoo uskoneensa, että Venäjällä oli Ukrainan suunnalla mielessään Donbassin alueen itsenäisyyden tunnustaminen tai liittäminen Venäjään sekä Valko-Venäjän kaappaminen entistä tiivimmin sotilaalliseen kontrolliin.
Toisin kävi, ja se on saanut 72-vuotiaan reservin majurin pohtimaan uudelta pohjalta, mikä Suomen paikka nykyisessä Euroopassa on.
– Jos Venäjän ja läntisen maiden välillä syntyy sotilaallinen konflikti, Suomen on vaikeaa pysytellä konfliktin ulkopuolella, Korkeaoja summaa
Natoon liittymistä Korkeaoja ei ole aiemmin kannattanut. Hänen ajattelunsa on pitkään lähtenyt siitä, että Suomen ja Ruotsin kaltaisten maiden on viisasta pysyä sotilaallisesti liittoutumattomina ja suurvaltojen selkkausten ulkopuolella.
– Ehkä tapahtumat Ukrainassa todistavat, että nyt läntisiin arvoihin tukeutuvan maailman on syytä liittoutua entistä tiiviimmin myös sotilaallisella puolella, Juha Korkeaoja muotoilee.
"Joka askel harkittava tarkkaan"
Suomi on ainakin henkisesti ottanut viime päivinä isoja askelia Nato-jäsenyyden suuntaan. Juha Korkeaoja painottaa maltin ja huolellisuuden merkitystä, jos jäsenyyshakemusta ryhdytään pohtimaan.
Korkeaoja muistuttaa Venäjän ilmoituksesta, jonka mukaan Suomen ja Ruotsin jäsenyys Natossa johtaisi vastatoimiin Venäjän suunnalta.
Hänen mukaansa jokaisen askeleen pitää olla tarkkaan harkittu, ettei mitään epäsuotuisaa Suomen turvallisuuden kannalta pääse tapahtumaan.
– Olen havainnut, että presidentti ja muu valtion johto aikovat näin toimia ja tuen heitä siinä, Korkeaoja toteaa
Korkeaoja sanoo olevansa sillä kannalla, ettei Nato-jäsenhakemuksesta päättäminen ole päivien tai viikkojen asia, mutta ei myöskään vuosikausien prosessi. Hän mukaansa asia voisi mennä maaliin ehkä joidenkin kuukausien kuluttua.
Korkeaoja katsoo, että valtiojohto ei voi käynnistää jäsenyysprosessia ilman täyttä varmuutta siitä, että jäsenyys tulee hyväksytyksi kohtuullisessa ajassa sekä Naton jäsenmaissa että kotimaassa.
– Aloitetun jäsenyysprosessin kaatuminen olisi katastrofi, sanoo Korkeaoja.
Kahdella eduskuntakaudella Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskuntaan kuulunut Korkeaoja nostaa esiin kaksi keskeistä asiaa Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.
Ensinnäkin kysymyksen, löytyykö Suomen jäsenyydelle kannatusta kaikista Nato-jäsenmaista, kuten vaikkapa Turkista.
Toinen Korkeaojaa askarruttava asia on, että jäsenhakemuksesta ja mahdollisesta jäsenyydestä päätettäisiin Suomessa liian hätäisesti. Hän viittaa erityisesti perustuslakivaliokunnan rooliin asiassa.
– Ei olisi Suomen uskottavuuden kannalta hyvä asia, jos jälkeenpäin todettaisiin, että päätös Nato-jäsenyydestä syntyi oikeusvaltioperiaatteiden vastaisesti, hän sanoo.
Myös Naton säännöt edellyttävät, että jäsenyyden kannatus on hakijamaassa laajaa.
Voiko reserviläisen lähettää Nato-tehtäviin ulkomaille?
Puolustusvaliokunnan puheenjohtajana toimiessaan Korkeaoja puolusti voimakkaasti yleistä asevelvollisuutta Suomessa. Tuolloin Suomessakin käytiin keskustelua siitä, onko yleiselle asevelvollisuudelle muita vaihtoehtoja.
Perustuslain mukaan jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen.
Mahdollinen Nato-jäsenyyshakemus toisi Juha Korkeaojan mukaan eteen kysymyksen siitä, miten yleinen asevelvollisuus toimii Natossa.
Aiemmin hän piti juuri Suomen yleiseen asevelvollisuuteen nojaavaa puolustusjärjestelmää yhtenä tärkeimmistä syistä pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana.
– On pohdittava, voidaanko isänmaan puolustamisen velvollisuutta tässä tilanteessa tulkita niin, että se ulottuu myös Suomen rajojen ulkopuolelle, Korkeaoja sanoo.
Koska Naton jäsenyys tarkoittaa oikeutta avun saamisen lisäksi myös velvoitetta avun antamiseen, reserviläisjoukkojen lähettämistä tarvittaessa Suomen rajojen ulkopuolelle ei Korkeaojan mukaan voida sulkea pois.