Kun Suomen ja Yhdysvaltain presidentit Sauli Niinistö ja Joe Biden tänä iltana tapaavat, koko maailma seuraa herkeämättä, mitä presidentit sen jälkeen lausuvat USA:sta, Suomesta ja turvallisuudesta.
Presidenttien tapaaminen on poikkeuksellinen, sillä se kutsuttiin kokoon nopealla aikataululla. Tapaamisella on myös selvästi merkitystä Yhdysvalloille, sillä maailman sotilasmahtia johtavan Bidenin kalenteri on täynnä kuukausiksi eteenpäin.
Kun Yhdysvallat ja Suomi edellisen kerran kohtasivat kahdenvälisesti vuonna 2017, isäntänä oli Donald Trump.
Silloinkin Yhdysvaltain presidentti halusi keskustella juuri suomalaispresidentin kanssa ja juuri Venäjästä, vaikka tapaamisen aihetta ei suoraan julkisuuteen kerrottukaan.
Näin arvioi tutkija Maria Annala Ulkopoliittisesta instituutista.
Trump kutsui Niinistön tapaamisen, kun Venäjä oli vallannut Krimin ja konflikti oli jähmettynyt. Samat Venäjään liittyvät turvallisuuskysymykset olivat ilmassa kuin nyt, mutta erityisesti Suomessa asenne niihin oli vielä hyvin erilainen.
Annala työskenteli tuolloin STT:n Yhdysvaltain-avustajana. Kun presidentit pitivät tapaamisen jälkeen tiedotustilaisuuden, hän käytti oman vuoronsa kysymällä, millaista apua Yhdysvallat olisi halukas tarjoamaan Suomellei, jos Suomen suhde Venäjään heikkenisi.
Kysymys aiheutti Suomessa pienen kohun. Erityisesti entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) arvosteli sitä suorasanaisesti.
– Haluammeko todella antaa sellaisen kuvan, että suomalaiset pelkäävät Venäjän hyökkäystä ja haluavat varmistaa amerikkalaisten avun sitä varten, Tuomioja kirjoitti blogissaan.
Annalan mukaan Tuomiojan arvostelu kertoo siitä, ettei Suomessa ollut tuolloin yksimielisyyttä siitä, pitääkö Suomen olla Venäjästä huolissaan.
– Oli kaukaa viisasta kysyä se, Annala sanoo.
Trumpin vastauksella ei kenties ole tämän iltaisen tapaamisen kannalta merkitystä, mutta nykytilanteesta katsoen se on toivoa antava.
– Meidän suhteemme Suomeen on hyvin läheinen ja me olemme aina valmiit auttamaan Suomea, Trump vastasi viisi vuotta sitten suomalaistoimittajalle (vastaus videolla kohdassa 26.35).
Trumpin kausi ja sitä edeltävät vuodet olivat joka tapauksessa käänteentekeviä Suomen ja Yhdysvaltain puolustusyhteistyölle.
Yhdysvallat ja Suomi tekivät aiejulistuksen kahdenvälisestä yhteistyöstä vuonna 2016, Krimin valtauksen jälkeen ja juuri ennen Trumpin valtaannousua.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu sanoo, että Venäjän toimet Krimillä olivat Yhdysvalloille shokki.
– Heillä oli tarve tietää, että Suomi pystyy pitämään maansaomissa käsissään. Sillä on merkitystä Yhdysvalloille Natoon kuuluvien Baltian maiden turvallisuuden takia, arvioi Pesu.
Sopimus haluttiin myös tehdä ennen Trumpin valintaa. Trumpin aikana yhteistyö sujui kuitenkin ennakkoarvioista poiketen hyvin.
– Aiesopimus ei luo suoria sitoumuksia, mutta se on tapa vakiinnuttaa yhteistyö. Kun hallitukset vaihtuvat, agenda säilyy mahdollisimman koskemattomana.
Pesu pitää kahdenvälistä sopimusta yhteistyöstä merkittävämpänä kuin Suomen Nato-kumppanuutta. Suomi on ollut Naton kumppanimaa vuodesta 1994.
Yhteistyö on tarkoittanut käytännössä, että Suomi on osallistunut säännöllisesti sotaharjoituksiin Yhdysvaltain kanssa.
Pesun mukaan myös Nato-maat ovat vahvistaneet juuri kahdenvälistä yhteistyötä Yhdysvaltain kanssa.
–Yhdysvallat on maailman suurin sotilasmahti, joka kykenee tarvittaessa nopeaan toimintaan liittolaistensa ja kumppaniensa tukemiseksi, Pesu sanoo.
Natossa taas toimintaan tarvitaan kaikkien jäsenmaiden suostumus. Mitään takuita siitä, että Yhdysvallat tulisi apuun, jos Venäjä hyökkäisi, aiesopimus ei kuitenkaan sisällä.
Yhdysvallat on sitoutunut tukemaan Suomea rauhan aikana, Pesu sanoo. Kriisitilanteessa asetelma muuttuisi.
Silloin ratkaisisi se, olisiko Suomen auttaminen Yhdysvaltojen etu. Jos Venäjä hyökkäisi yksinomaan Suomeen, eikä vaikkapa samalla Nato-maita vastaan, intressi avunantoon ei välttämättä täyttyisi.
Tilanne olisi samankaltainen kuin nyt, kun Venäjä hyökkää vain Ukrainaan. Yhdysvallat ei puutu aseellisesti konfliktiin, ettei se laajenisi maailmansodaksi.
Toisaalta Nato-jäsenyyskään ei ole automaattinen tae avunannosta, Pesu sanoo.
– Silloinkin intressit ratkaisevat. Kollektiivinen puolustusvelvoite tosin vahvistaa intressiä tukee liittolaismaita.
Illan tapaamisessa keskustellaan presidentin kanslian mukaan Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, sodan vaikutuksista Euroopan turvallisuusjärjestykseen sekä juuri Suomen ja Yhdysvaltain kahdenvälisestä yhteistyöstä.
Annala sanoo, että presidentit saattavat keskustella millaista apua Yhdysvallat voisi Suomelle nykytilanteessa antaa.
Jos taas Yhdysvallat ilmaisisi Suomelle toiveen liittymisestä Natoon, silloin pitäisi Annalan mukaan keskustella siitä, miten turvataan aika hakemisen ja liittymisen välillä.
– Se on turvallisuuden kannalta vaarallinen asia, jos tulee julkisesti tietoon, että Suomi hakee Natoon. Siitä on vielä pitkä aika liittymiseen.
Ylen kysely suomalaisten muuttuneista Nato-kannoista noteerattiin Annalan mukaan laajalti Yhdysvalloissa.
– Kysely oli isompi uutinen kuin mikään Suomi-juttu pitkään aikaan. Yhdysvaltalaiset sometilit jakoivat uutista paljon, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkimusviestinnästä vastaava Annala.
Hänen mukaansa presidenttien tapaaminen on Suomelle hyvä uutinen riippumatta siitä, mistä tapaamisessa mahdollisesti sovitaan.
– Se on jo itsessään signaali Venäjälle, että Yhdysvaltain ja Suomen suhteet ovat lämpimät ja läheiset. Biden on kiireinen, mutta ottaa kuitenkin ajan tavata Niinistöän. Se kertoo, että mitään selän kääntämistä ei ole.
Aiheesta voi keskustella lauantaihin 5.3. klo 23 saakka.
Lue lisää:
Yle seuraa Venäjän hyökkäystä
Asiantuntijat: Niinistö ja Biden saattavat päättää kahdenkeskisestä sopimuksesta Yhdysvaltain ja Suomen välillä
Analyysi: Niinistön vierailu Washingtoniin selkeä viesti Putinille – ja merkki Yhdysvaltain arvostuksesta
Ylen kysely: Enemmistö suomalaisista kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä
Analyysi: Suomalaisten Nato-kanta heilahti yhdessä yössä jäsenyyden kannalle – Venäjä näyttää ajaneen sotatoimillaan Suomen lähemmäs Natoa