Vajaa kaksi vuotta sitten Kari Siuruaisen elämästä katosi kuukausi. Sen jälkeen hän on ollut toipilas, jonka kuntoutumista kukaan ei osaa ennustaa.
Oulussa asuva Siuruainen, 60, sairastui vakavasti koronatartunnan vuoksi keväällä 2020. Hän oli ensimmäisiä Oulun yliopistollisen sairaalan teho-osastolle joutuneita koronapotilaita.
Tartunnan hän oli saanut ulkomaanmatkalta palanneelta puolisoltaan. Se oli tuliainen, joka muutti miehen elämän.
Se jätti jälkensä hänen keuhkoihinsa ja jalkoihinsa niin pahasti, ettei Siuruainen ole pystynyt palaamaan takaisin työelämään.
– Voi olla että työt on minun kohdalta tehty.
Koronan jälkioireista kärsii iso joukko ihmisiä. Se, millaisia pysyviä oireita koronaan sairastumisesta seuraa ja kuinka monelle, selviää vasta tulevina vuosina.
Oulun yliopistollisen sairaalan tehohoitolääkäri Miikka Niittyvuopio sanoo, että jotakin voi kuitenkin päätellä muiden sairauksien perusteella.
– Aikaisemmista muiden sairauksien aiheuttamista vastaavankaltaisista keuhkovaurioista tiedetään, että lihasheikkoudesta ja merkittävästi alentuneesta fyysisestä suorituskyvystä kärsii noin joka neljäs potilas. Muisti- ja keskittymisvaikeuksia voi olla jopa yli puolella potilaista ja masennusta joka kolmannella potilaalla.
Niittyvuopion mukaan osa tehohoidossa olleista koronapotilaista on toipunut hyvin ja nopeasti ennalleen, mutta osalle voi jäädä pysyviä vauriota.
Lue lisää: Korona muutti tehohoitoa pysyvästi: vatsallaan oleminen auttaa potilaita teholla – sama keino toimii myös kotona ja muihin sairauksiin
Sairaalaan vasta kriittisellä hetkellä
Koronatartunnan saatuaan Siuruaiselle nousi ensin kova kuume. Hänet testattiin koronan varalta OYSissa, mutta positiivisesta tuloksesta huolimatta häntä ei otettu sisälle sairaalaan. Eikä hän päässyt sinne seuraavanakaan päivänä, vaikka pyörtyi kotonaan.
– Ambulanssi ei tullut hakemaan, vaikka se tilattiin.
Lopulta Siuruaisen vaimo kuljetti miehensä sairaalaan. Hän oli hakenut sitä varten pyörätuolin lainaan päivystyksestä.
Sairaalaan lähdön jälkeen seuraava muistikuva on siitä, kun häntä kuljetetaan johonkin pyörätuolilla. Sitten muistiin tulee noin kolmen viikon mittainen katkos.
Sen ajan hän oli nukutettuna. Oli lähellä, ettei hän olisi herännyt enää lainkaan.
– Vaimolle oli jo ilmoitettu, että minun hengenlähtö on lähellä.
Siuruainen kertoo, että ensimmäinen muistikuva nukutuksesta heräämisen jälkeen on, kun hoitaja kyselee onko hänellä kipuja.
– Olin ihmeissäni, kun kädet tai jalat eivät liikkuneet, enkä pystynyt puhumaan. Välittömästi huomasin, että olen todella huonossa kunnossa.
Toipuminen voi olla hidasta ja vaikeaa
Miikka Niittyvuopio ei voi lääkärinä ottaa kantaa julkisesti yksittäisen potilaan tilanteeseen, vaan kommentoi koronapotilaiden tehohoitoa ja siitä selviytymistä yleisellä tasolla.
Hän kertoo, että Covid-19-keuhkokuume aiheuttaa vakavimmillaan erittäin vaikean keuhkokudosvaurion ja valtimoveren happeutumishäiriön. Kyseessä on henkeä uhkaava koko elimistöön vaikuttava tilanne, joka edellyttää usein pitkää ja raskasta tehohoitojaksoa.
Potilas voi olla viikkoja raskaan rauhoittavan ja lihastoimintaa lamaavan lääkityksen vaikutuksen alaisena, Niittyvuopio sanoo.
– Toipuminen siitä ei ole ongelmatonta. Henkeä uhkaava ja pitkäkestoinen vaikea sairaus aiheuttaa usein pitkäkestoisia ongelmia usealle elämän eri osa-alueelle.
Nukutus ja vuodelepo jättävät nopeasti jälkensä. Viikon nukutus vie lihasmassasta 25 prosenttia ja kuukauden 60 prosenttia.
Se vuoksi kuntouttaminen aloitetaan nopeasti.
Kotiin palasi muuttunut mies
Siuruainen vietti sairaalassa kaikkiaan kolme kuukautta. Hän joutui opettelemaan uudelleen kävelemään ja polki kuntopyörää. Muistikuvat tuolta ajalta ovat hataria.
– Olen kuulemma pyöräillyt sairaalassa viidesti, mutta muistan niistä vain kaksi kertaa.
Juhannuksena sairaalasta kotiutui huonokuntoinen mies. Painoa oli tippunut kaksikymmentä kiloa. Se oli pois lihaksista.
– Peilistä katseli aika laiha poika. Nippa nappa tunnistin itseni.
Sittemmin paino on tullut takaisin, mutta voimat eivät.
– Kun pääsin pois sairaalasta oli kauhea halu, että olen lyhyessä ajassa kunnossa ja halu parantua on vieläkin, mutta ei se auta.
Niittyvuopio kertoo, että keuhkojen nopein toipumisvaihe tapahtuu noin 3–6 kuukauden kuluessa sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Lopullinen toipumistulos selviää kuitenkin vasta vuosien kuluttua.
Vaikea keuhkovaurio ilmenee ensisijaisesti heikentyneenä rasituksensietokykynä ja hengenahdistuksena.
Tehohoitoa vaatinut sairaus voi aiheuttaa myös monenlaisia muita ongelmia.
Niittyvuopion lista niistä on pitkä: lihasheikkous, lihasmassan menetys, fyysisen voimatason lasku, muisti- ja keskittymisvaikeudet, masennus, ahdistus, post-traumaattinen stresssihäiriö, ravitsemustasapainon häiriöt ja vaikeudet elämän päivittäistoiminnoista selviämisessä.
Hitaampi tahti vaatii sopeutumista
Vaikka Siuruainen lenkkeilee päivittäin, jalkojen lihakset ovat palautuneet hitaasti. Ne väsyvät nopeasti ja varsinkin epävakaalla pohjalla kävellessä askelten ottamista pitää miettiä erikseen. Välillä täytyy istua ja levätä.
– Lääkärit eivät ole vielä pystyneet sanomaan tarkkaa syytä sille, miksi jalat eivät toimi.
Siellä voi olla pieniä verisuonia, joissa saattaa olla tukkeumia. Sen vuoksi hapettuminen on huonompaa.
Hän käy yhä säännöllisesti sairaalassa kontrolleissa. Toistaiseksi käynnit ovat olleet hänelle ilmaisia, sillä koronaviruksen vuoksi saatu hoito on Suomessa maksutonta. Siuruainen pohtii, missä vaiheessa missä vaiheessa maksuttomuus lakkaa.
Ennen sairastumistaan koronaan Siuruainen oli fyysisesti hyvin aktiivinen. Hän teki sähköasentajan töitä ja kulki metsällä.
Hän oli osakuntoutustuella olkapäävamman vuoksi, ja oli jo ehtinyt tottua elämään, jossa oli entistä enemmän vapaa-aikaa. Silti muutos oli iso, eikä sopeutuminen ole ollut aina helppoa.
– Tuntuu huonolta ja hankalalta, kun joutuu jarruttelemaan.
Siuruainen on seurannut koronauutisoinnista ja tartuntaluvuista kuinka laajalle tauti leviää.
Hän hakenut koronarokotteet ja käyttää kaupassa asioidessaan maskia. Hän ei halua sairastua koronaan enää uudelleen.
– Ihmettelen ihmisiä, jotka eivät ota rokotteita. Sillä voi säästyä aika paljolta.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun koronaviruksen hoidosta Yle Tunnuksella sunnuntaihin 6.3. kello 23 saakka.
Lue myös: Krista Kiuru tilasi raportin pitkäaikaisesta koronasta – kirjoittajat kertovat olleensa erimielisiä ja pettyneitä tapaan, jolla raportti julkaistiin