Koronarajoitusten purkamista keskellä kiivainta tautivaihetta ei pidetä riskinä alueen sairaanhoitopiireissä. Viranomaiset ovat yhtä mieltä purkamisesta, vaikka sekä sairastavuus ja sairaalakuormitus ovat vielä korkealla.
– Tässä on arvioitu omikron-aallon kulkua ja kun pääkaupunkiseudulla näkyy jo tartuntamäärien ja sairaalahoidon tarpeen lasku, toivon, että se alkaa näkyä myös meillä, sanoo Seinäjoen keskussairaalan infektioylilääkäri Elina Kärnä.
Samaa vakuuttaa Keski-Pohjanmaan Soiten infektioylilääkäri.
– Nyt sairastetaan niin paljon, että entistä useampi saa äskettäin sairastetun taudin myötä suojan uudelta tartunnalta, joten tartunnalle alttiiden joukko kuitenkin viikko viikolta vähenee. Riski siihen, että kovin voimakasta takapotkua tulisi, pienenee, uskoo infektioylilääkäri Marko Rahkonen.
Vaasassa vaikea viikko
Vaasan keskussairaalassa juuri kulunut viikko on ollut vaikea, sillä sairastuneita on paljon ja myös henkilökunta on sairastanut. Pohjanmaalla kokoontumisrajoitukset poistettiin jo helmikuun alkupuolella ja poistamisen jälkeen sairaalakuormitus on jälleen kasvanut. Vaasan keskussairaalaan on jouduttu perustamaan oma yksikkö koronasairaille.
Hyvinvointialueen johtaja Marina Kinnunen ei silti näe rajoituksille juuri nyt tarvetta.
– Täytyy aina löytää myös se, mihin rajoituksilla pystytään vaikuttamaan ja juuri nyt en näe sellaista. Tämä on selkeästi nyt vaihdellut, mutta se on myönteistä, että teholla on ollut vähemmän potilaita, eikä näissä positiivisten tapausten määrässä ole silti noustu ihan uudelle tasolle.
– Ehkä se huippu on saavutettu, mutta kestää vielä ennen kuin tasaantuu, pohtii Kinnunen.
Viranomaisten yhteistyö
Vaikka pandemian aikana on välillä tuntunut siltä, että alueelliset koronanyrkit ovat olleet tiukempien rajoitusten kannalla aluehallintoviraston päätöksiin nähden, kaikki vakuuttavat hyvää yhteistyötä.
– En näe painetta kohdistuneen aluehallintoviraston päätöksiin. Tässä kahden vuoden aikana ollaan saatu viiden sairaanhoitopiirin kanssa yhteistyö niin sujuvaksi, ja puhutaan samaa kieltä, että on ollut helppo yhtyä esityksiin, vakuuttaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Marko Pukkinen.
– Rajoitukset ovat olleet sairaanhoitopiirien esittämien linjausten mukaisia ja lisäksi ne noudattavat hyvinkin, mitä myös hallitus on infonnut. Suuri yhteisymmärrys viranomaisten kesken, lisää Pukkinen.
Aluehallintovirasto tekee päätökset sen mukaan, että ratkaisut ovat lainmukaisia. Sairaanhoitopiirien näkökulma on epidemiologinen.
– Hyvää vuoropuhelua on käyty ja ollaan voitu näihin vaikuttaa. Nyrkki on antanut suosituksia ja aluehallintovirasto määräyksiä. Joskus näissä on ollut pieniä nyanssieroja, toteaa myös Elina Kärnä.
Vastuu siirtyy kansalaisille
Vastuu koronaturvallisuudesta siirtyy nyt kansalaisille ja se korostuu ensi viikolla, kun vietetään hiihtolomia. Tautihuipun uskotaan vähitellen taittuvan myös pohjalaismaakunnissa.
– Aluehallintovirastokin korostaa, että korona ei ole ohi ja riski leviämiseen on vielä olemassa. Luotamme siihen, että ihmiset ovat oppineet tarkastelemaan omaa tekemistä kahden vuoden aikana. Nyt on oikea aika vastuun siirtämiseen entistä enemmän, sanoo Pukkinen.
Ihan täysin vapautuneesti ei siis vielä kannata käyttäytyä, vaikka yhteiskunta avautuu.
– Hiihtolomia voi hyvin viettää ulkoillen ja lähipiirissä. Täytyy muistaa, että mitä enemmän ihmisiä, sitä suurempi riski, muistuttaa Kärnä.
– Ajattelisin, että hiihtoloma voi vähentää ihmisten kohtaamisia, kun ollaan pois kouluista ja työpaikoilta. Se voi jopa tasoittaa tilannetta joillain paikkakunnilla, pohtii Soiten Rahkonen.
Tilannetta seurataan ja sairaanhoitopiirit ovat varautuneet myös siihen, että rajoitusten poisto ja hiihtolomien yhteisvaikutus on se, että tartunnat kääntyvät kasvuun.
Lue myös: Koronarajoitukset päättyvät viimeistään maanantaina 28.2. – iltariennot ja kokoontumiset jälleen mahdollisia