Ruotsissa hallituksen koronapolitiikkaa arvioinut työryhmä katsoo, että ihmisten vapaaehtoisiin rajoituksiin perustunut linja oli perustaltaan oikea. Hallitus kuitenkin reagoi liian hitaasti, kun pandemia puhkesi talvella 2020.
Työryhmä olisi myös kaivannut hallitukselta enemmän toimia ja parempaa johtajuutta kaikissa vaiheissa, kertoo muun muassa Ruotsin televisio SVT.
Toisin kuin muut Euroopan maat Ruotsi ei määrännyt sulkuja ja muita tiukkoja rajoituksia, kun pandemia alkoi kiihtyä kevättalvella 2020. Sen sijaan Ruotsissa turvauduttiin vapaaehtoisiin suosituksiin muun muassa turvaväleistä ja hyvästä käsihygieniasta.
Työryhmä olisi kaivannut karanteeneja ja liikkeiden sulkemista
Kun hallitukselta puuttui suunnitelma vanhusten ja muiden riskiryhmien suojelemisesta, koronaviruksen leviämisen hidastamiseen olisi pitänyt panostaa enemmän ja aiemmin, työryhmä arvioi loppuraportissaan.
Työryhmä pitää virheenä muun muassa sitä, ettei Italiasta saapuneita kehotettu karanteeniin pandemian levittyä Eurooppaan. Alkuvaiheessa pahin tilanne oli Italiassa.
Lisäksi olisi pitänyt sulkea ravintoloita, kauppakeskuksia ja muita julkisia tiloja sekä rajoittaa suuria tapahtumia, työryhmä katsoo.
Pandemian alkukuukausina Ruotsin tartuntaluvut olivat Euroopan pahimpien joukossa ja aivan toista luokkaa kuin muiden Pohjoismaiden verraten maltilliset yartuntamäärät.
"Hallitus nojasi liikaa kansanterveysviranomaiseen"
Arviointityöryhmä moittii myös sitä, että hallitus näyttää tulleen liian riippuvaiseksi kansanterveysviraston arvioista.
– Viraston arvioista vastaa pohjimmiltaan yksi ihminen, viraston johtaja. Se ei ole riittävän hyvä järjestelmä päätöksenteolle yhteiskunnallisessa kriisissä, työryhmä kirjoittaa.
Ruotsissa koronapolitiikan kasvoiksi nousi etenkin valtionepimologi Anders Tegnell.
Työryhmä moittii virastoa myös epäselvästä viestinnästä.
Kiitosta hallitus saa kriisin taloudellisen puolen hoidosta. Nopea ja voimakas investointi oli oikea strategia, työryhmä katsoo.