Koronapandemian aikana suomalaisilla on jäänyt väliin noin kaksi miljoonaa hammaslääkärikäyntiä.

Lääkintöneuvos Merja Auero sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo, että tällä hetkelläjonojen purkamista hidastaa henkilöstön riittävyys, muun muassa koronaan liittyvät sairauspoissaolot ovat vaikeuttaneet tilannetta.

Suun terveydenhuollon henkilökuntaa on myös paikoin siirretty muihin toimintoihin, kuten kotihoitoon.

Esimerkiksi Kainuussa hoitojonossa on tuhansia potilaita. Jonoa alettiin purkamaan helmikuussa Sotkamosta, jossa määriteltiin, että 500 kainuulaisen hampaat laitetaan kuntoon helmi–maaliskuussa.

Sotkamossa jonoja lähdettiin purkamaan niin, että potilaan hampaat hoidetaan kuukaudessa kuntoon. Kainuun soten johtava hammaslääkäri Anni Temonen kertoo, että se oli potilaidenkin mielestä parempi vaihtoehto kuin pitkittyvät hoitojaksot.

– Terveyskeskuksista on sellainen sanonta, että sinne kyllä pääsee, muttei pääse pois. Eli hoitojaksot venyvät, Temonen kuvailee ongelmaa.

Temonen kertoo, että Sotkamossa potilaita haluttiin hoitaa juuri 500. Jono ylibuukattiin, koska aina joku peruu hoidon.

Lue lisää aiheesta: Hammashoitojonot purkautuvat Sotkamossa vauhdilla: kuukaudessa 500 jonottajaa on saanut hampaansa kuntoon

Hoidot ajoittuivat iltoihin ja viikonlopuille. Sotkamossa Kainuun soten oma henkilökunta teki myös jononpurkua paikallisella sopimuksella iltaisin ja lauantaisin. Sotkamossa jonojen purkua operoineen Spider Medin lääketieteellinen johtaja Joona Iso-Lotila sanoo, että virka-ajan ulkopuolella tehtävään työhön on nyt paljon tilausta myös asiakkailta.

Käytännössä Sotkamossa hammaslääkäriin pääsi seitsemänä päivänä viikossa. Arkisin vastaanotto sulkeutui 21.00 ja viikonloppuisin 20.00.

– Siitä tulee hyvää palautetta, että päästään laajentamaan vastaanottoaikaa iltoihin ja viikonloppuihin, Iso-Lotila summaa.

Hintaa kuukauden rutistukselle tuli 146 500 euroa eli yhden ihmisen hampaat laitettiin kuntoon vajaalla 300 eurolla.

Missä koronaa, siellä hammaslääkärijonoja

Merja Auero kertoo, että hankalin tilanne suun terveydenhuollon hoitoon pääsyssä on alueilla, joita koronaepidemia on eniten koetellut. Ne keskittyvät HUS:n ja Varsinais-Suomen alueelle.

Lisäksi vaikeuksia on alueilla, joilla jonot olivat lähes kuusi kuukautta jo ennen koronaepidemiaa, tai joilla henkilöstöpula on ollut suurinta, kuten Kainuussa. Vähiten jonoja korona-aikana on ollut Lapissa.

Jonoja on lyhennetty oman henkilökunnan lisätyönä, vuokratyövoimalla, ostopalveluilla ja palveluseteleillä.

– Lisäksi on otettu käyttöön uusia toimintamalleja, joissa hyödynnetään muun muassa digitalisaation tuomia mahdollisuuksia.

Aueron mukaan Sotkamon jononpurusta voidaan ottaa mallia muuallakin Suomessa.

Anni Temonen kertoo, että Kainuun muissakin kunnissa aiotaan käyttää purkumenetelmää.

– Tämä vahvisti sitä, että potilaat arvostavat tällaista kerralla kuntoon menetelmää. Onhan se myös kestävän kehityksen mukaista. Iltavastaanottoajoista on oltu hyvillään, se on ollut työssäkäyville hyvä vaihtoehto.

Juttuun korjattu 2.3.2022 kello 5.06 Merja Aueron nimi oikein.

Pitäisikö hammaslääkäriaikoja olla aina saatavilla myös ilta-aikaan? Mitä muita ajatuksia juttu herättää, voit keskustella aiheesta 2. maaliskuuta klo 23:een saakka.