Venäjä on halunnut länneltä takeet siitä, että Nato ei laajene itään. Länsi eli Yhdysvallat ja EU ovat vastanneet Venäjän kirjeisiin, mutta vastaukset eivät ole Venäjää tyydyttäneet. Perjantaina Venäjä ilmoitti, että lauantaina on vuorossa strateginen ohjusharjoitus.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Halla-ahon (ps.) mukaan konfliktin avainasemassa on Venäjä.
– Ratkaisu on Venäjän käsissä, mutta Venäjällä itselläänkään ei välttämättä ole tarkkaa etenemissuunnitelma, Halla-aho sanoo.
Aloitteen Venäjä pyrkii Halla-ahon mukaan pitämään omissa käsissään.
– Muiden osapuolien pitäminen jatkuvassa epävarmuudessa ja jännitystilassa palvelee sekin Venäjän intressejä. Se yhtäältä kasvattaa Venäjän painoarvoa suurvaltapolitiikassa ja toisaalta ylläpitää epävakautta Ukrainassa, Halla-aho arvioi.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho on Ykkösaamun haastateltavana suorassa lähetyksessä kello 10.05.
Länsimaiden johtajia on koolla Münchenissa turvallisuuskokouksessa, jossa tilanteeseen etsitään ratkaisua. Suomesta Münchenin kokoukseen osallistuvat presidentti Sauli Niinistö, ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk).
Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaisi Suomen talouteen
Länsi pyrkii estämään Venäjän hyökkäyksen jatkamalla diplomatiaa ja uhkaamalla talouspakotteilla. Suomella on tiiviit taloussuhteet Venäjään ja pakotteet kolahtaisivat myös meihin.
– Hyökkäyksellä olisi taloudellisia ja kaupallisia vaikutuksia, jotka riippuvat siitä, millaisiin pakotetoimiin muu maailma ryhtyy ja miten Venäjä puolestaan reagoi niihin.
Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden kertoi perjantaina medialle, että Putin on tehnyt päätöksen hyökkäyksestä ja kohteeksi valikoitunee Ukrainan pääkaupunki Kiova.
– Meillä ei ole tietoa siitä, mitä amerikkalaiset todellisuudessa tietävät. On mahdollista, että siltäkin puolelta käydään informaatiosotaa. Annetaan ymmärtää, että amerikkalaiset ovat perillä venäläisten suunnitelmista.
Halla-ahon mukaan tällä voidaan tähdätä siihen, että tarkoituksena on vetää matto Venäjän valtiojohdon alta. Näin maata estettäisiin hyökkäämästä naapurimaahan.
“Hyökkäys kiihdyttäisi Suomessa keskustelua Nato-jäsenyydestä”
Halla-aho uskoo, että Venäjän hyökkäys varmasti kiihdyttäisi Suomessa keskustelua omasta asemastamme eli Nato-jäsenyydestä. Se, miten muu maailma hyökkäykseen reagoisi, olisi merkittävää Suomen turvallisuuden kannalta.
– Laimea reaktio todennäköisesti lisäisi Venäjän aggressiivisuutta ja madaltaisi kynnystä ryhtyä samanlaisiin toimiin muitakin naapureitaan vastaan.
Halla-aho sanoo, että EU-jäsenyys helpottaa Suomen asemaa Venäjän ja Ukrainan konfliktissa. Syynä on se, ettei Suomi joutui yksin muodostamaan kantaa Ukrainan tilanteeseen.
– Suomelle olisi hankalampi tilanne, jos Suomi ei olisi osa Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Jos se joutuisi olemaan täysin itsenäisenä agenttina idästä ja lännestä tulevan painostuksen puristuksessa.
Suomi ei vie aseita konfliktialueille
Halla-aho toivoo, että Suomessa käytäisi perusteellinen keskustelu linjauksesta, jonka mukaan Suomi ei vie aseita konfliktialueille.
– Linjauksen alkuperäinen tarkoitus lienee se, että Suomi ei aseviennillä edistäisi konfliktien syntymistä. Hyökkäyksen uhrin asettaminen asevientisaartoon ei kuitenkaan palvele rauhaa vaan on lähinnä käytännön tukea hyökkääjälle.
Halla-ahon mukaan nyt olisi tärkeää pohtia, mikä on aikanaan ollut asevientikieltokirjauksen henki. Suomen ei pitäisi takertua kirjausten muotoiluun.
Oikeus jäädä Suomeen ei ole ihmisoikeus
Halla-aho myöntää, että suomalaisten puolueiden välillä on eroja, mitkä kaikki asiat pitäisi laskea ihmisoikeudeksi.
– Perussuomalainen käsitys on se, että oikeus muuttaa Suomeen ja jäädä tänne ei ole kenenkään ihmisoikeus. Se on etuoikeus.
Halla-ahon mukaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö on esittänyt ajatuksia, joihin on helppo yhtyä. Yksi niistä hänen mukaansa on se, että suomalaisten turvallisuus omassa maassaan on ihmisoikeuskysymys.
– Ulkoministeri (Pekka) Haavisto edustaa vihreitä, ja puolueen näkemys on näissä kysymyksissä usein hyvin toisenlainen ja vähemmän kansallista etua korostava.
Halla-ahon mukaan universaaleista ihmisoikeuksista on laaja konsensus länsimaissa. Näillä oikeuksilla tuore ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja viittasi muun muussa oikeuteen elää, olla vapaasti, harjoittaa sananvapautta ja uskoa.
"Tähän on kansanedustajalla oikeus"
Halla-aho valittiin keskiviikkona ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaksi. Valinta tapahtui äänestyksen avulla, mikä on harvinaista valiokuntien puheenjohtajien valinnnassa.
Kuusi valiokunnan jäsentä antoi äänestyksessä tyhjän äänen.
– Se oli epätavallista. Yleensä valiokuntien puheenjohtajat valitaan ilman äänestystä. On tietysti mahdollista, jos yksikin valiokunnan jäsen haluaa äänestyttää asian, niin sitten siitä äänestetään. Tähän on kansanedustajalla oikeus, Halla-aho sanoi.
Halla-aho ei vielä ota kantaa siihen, asettuuko hän perussuomalaisten presidenttivaaliehdokkaaksi vuonna 2024.
– Vastaan tähän jyrkästi, että ehkä.
Lue lisää:
Yle seuraa Ukrainan tilannetta: Venäjä järjestää suuret strategiset ohjusharjoitukset lauantaina | Lähde: Perjantaina jo 80 aselepokorikkomusta
Lue lännen ja Venäjän välisestä kriisistä neljä viimeisintä käännettä