BRYSSEL EU:n ja Afrikan unionin huippukokousta on jouduttu siirtämään useaan otteeseen koronan takia. Kahdenkymmenseitsemän EU-päämiehen ja noin 40 afrikkalaisen johtajan saaminen saman katon alle on siis jo itsessään pienimuotoinen saavutus.

– Kyllä se on vahva signaali siitä, että Afrikka edelleen kokee Euroopan läheiseksi kumppaniksi, EU:n kehityskomissaari Jutta Urpilainen sanoo Ylen haastattelussa.

Urpilaisen vastuulla on EU:n kehitysyhteistyön kehittäminen ja unionin kansainväliset kumppanuudet. Erityinen paino on suhteiden tiivistämisellä Afrikkaan. Maanosien haasteet ovat monilta osin yhteneväiset.

– Tässä on nyt mahdollisuus keskustella pandemian hoidosta mutta ennen kaikkea elpymisestä ja siitä miten me tuemme vihreää ja digitaalista siirtymää Afrikassa. Samat haasteet koskevat myös Euroopan unionia, Urpilainen pohtii

Rokotteet ja matkustusrajoitukset hiertävät

EU:n suhde Afrikkaan nostettiin keskiöön Ursula von der Leyenin aloittaessa kommission puheenjohtajana joulukuussa 2019. Osoituksena tästä hänen ensimmäinen virkamatkansa suuntautui Afrikkaan.

Vuotta myöhemmin EU-julkaisi Afrikka-strategian, jonka perimmäinen ajatus on, että Euroopan ja Afrikan maiden tulisi tehdä yhteistyötä tasavertaisina kumppaneina. Urpilainen oli yksi strategian esittelijöistä.

Sitten iski korona. Kunnianhimoiset tavoitteet Afrikkasuhteen syventämisetä saivat väistyä akuutin kriisinhallinan tieltä. Omikronuunnoksen leviämiseen reagoitiin ensin rajoittamalla matkustamista eteläisestä Afrikasta Eurooppaan.

Nyt Euroopan koronatilanne on parantunut rokotusten ansiosta. Enemmistöä Afrikan väestöstä ei kuitenkaan ole vielä rokotettu. Epäsuhta hiertää suhteita.

– On ymmärrettävää, että Afrikassa on oltu kriittisiä siihen, että he ovat niin paljon jäljessä rokotusten osalta, Urpilainen sanoo.

Useat Afrikan maat ovat esittäneet toiveita siitä, että koronarokotteiden patenttioikeuksista voisi luopua väliaikaisesti koronatilanteen helpottamiseksi. Urpilaisen mukaan parempia tuloksia saadaan viemällä ja lahjoittamalla rokotteita ja panostamalla paikalliseen tuotantoon.

– On tärkeä jatkossakin huolehtia siitä, että pystymme tuottamaan entistä enemmän rokotteita Afrikassa.

Ranska panostaa Afrikkaan

Afrikka-politiikka korostuu Ranskan meneillään olevan EU-puheenjohtajuuden aikana. Historialliset siteet ja investointinäkymät tekevät Afrikasta mielenkiintoisen Ranskalle.

– Presidentti Emmanuel Macron on henkilökohtaisesti sitoutunut Afrikka-agendan viemiseen, mistä olen hyvin iloinen. Ranskalla oli vahva rooli siinä, että tämä huippukokous pystyttiin ylipäänsä järjestämään.

Urpilainen iloitsee siitä, että presidentti Macron tiedostaa nuorten merkityksen Afrikan tulevaisuudelle.

– 60 prosenttia väestöstä on alle 25-vuotiaita nuoria ja sen takia ei ole vähäpätöistä mitä nuoret Afrikassa ajattelevat ja millaisia mahdollisuuksia heillä on elämässään, Urpilainen sanoo.

Opetus ja koulutuskysymykset ovat myös keskeinen osa Afrikka-huippukokouksen agendaa. Toiveena on muun muassa uusien opettajien kouluttaminen ja rekrytointi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Monilla EU-mailla ei ole Ranskaan ja muihin entisiin siirtomaavaltioihin verrattavaa suhdetta Afrikkaan. Siitä huolimatta Afrikka-politiikalla on yhteinen nimittäjä, Urpilainen toteaa.

–Kaikki pitävät Afrikka-suhdetta tärkeänä. Euroopan ja Afrikan mannerten välillä on kohtalonyhteys. Se mitä tapahtuu Afrikassa tulevaisuudessa vaikuttaa Eurooppaan.

Ukrainan kriisi varjostaa kokousta

Kun koronakriisi on hellittänyt siinä määrin, että huippukokous voidaan järjestää on horisontille kasautunut lisää tummia pilviä. Ukrainaan kohdistuva sodanuhka vie huomiota Afrikka-teemalta.

EU-johtajien on määrä keskustella Ukrainan tilanteesta ennen varsinaisen huippukokouksen alkua.

– Tilanne Ukrainassa on hyvin vakava ja sitä seurataan melkein tunti tunnilta. Toivon, että kriisin löydettäisiin diplomatian keinoin ratkaisu, Urpilainen sanoo.

Urpilaisen mukaan moneen kertaan siirretty huippukokous ansaitsee paikkansa.

– On tärkeää, että fokuksessa on tällä viikolla Afrikka. Toivon että näin myös tulee käymään.

Urpilaisen mukaan komissiolla on valmiutta reagoida jos Venäjä päättää hyökätä Ukrainaa.

– Täällä on valmisteltu sanktioita siltä varalta, että Venäjä ryhtyy sotilaallisiin toimiin. Siinä mielessä ollaan niin valmiita kuin tällaiseen tilanteeseen voidaan olla.

Lue myös:

Vastaisku Kiinan silkkitie-miljardeille: EU kasaa 300 miljardin euron pottia kehittyvien maiden kipeästi kaipaamiin investointeihin

Afrikka-komissaari Jutta Urpilainen toivoo avointa keskustelua Euroopan siirtomaa-ajasta: Patsaiden turmelu osoittaa, että keskustelu on vielä käymättä monissa maissa

Kuuntele Maailmanpolitiikan arkipäivää: