Talon seinistä ei ole suojaksi, kun tuntematon uhkaaja tulittaa toiselta puolen rakennusta.
Kaartin jääkärirykmentissä kouluttautuvat sotilaspoliisit etenevät hylätyssä talossa tehtävänään harjoitella vaarallisen henkilön kiinniottoa.
Maaliskuussa palveluksen päättävät varusmiehet ovat koulutuksensa tiukimmassa paikassa. Kiinniottoa ja rakennuksen haltuunottoa on harjoiteltu ennenkin, mutta nyt takana on jo ennestään kova rasitus.
Varusmiespalveluksessa nuorten miesten ja naisten kriisinkestävyyttä testataan koettelemalla heidän fyysistä, henkistä, sosiaalista ja eettistä toimintakykyään, kertoo kapteeni Jukka Saarela, joka toimii Kaartin jääkärirykmentin 1. Sotilaspoliisikomppanian päällikkönä.
Varusmiehet ovat marssineet yön aikana 17 kilometriä mukanaan 25–30 kilon varustus. Aamulla heidän on annettu nukkua taivasalla puolitoista tuntia.
– Sama jatkuu ensi yön yli. Asteittain mitataan, miten toimintakyky laskee ja miten se näkyy perussuorituksessa, Saarela kertoo.
Kaikkien kriisinsietokykyä koetellaan juuri nyt
Varusmiespalveluksessa toimintakykyä koetellaan rajusti, mutta myös tavalliselta suomalaiselta vaaditaan juuri nyt kriisinkestävyyttä. Takana on kaksi vuotta koronapandemiaa. Nyt huolta monelle tuo turvallisuuskriisi Venäjän uhatessa naapurimaataan Ukrainaa.
Eri puolilla Eurooppaa pohditaan, hyökkääkö Venäjä ja mitä sodan eskaloituminen tarkoittaisi omalla kohdalla.
Henkinen kriisinkestävyys on sana, joka liitetään yhä vahvemmin turvallisuuteen. Kokonaisturvallisuuden käsitettä määritellyt Turvallisuuskomitea pitää sitä yhtenä seitsemästä yhteiskunnan elintärkeästä toiminnosta.
Stressin kokemus voi voimistua
Ukrainaan liittyvät uutiset lisäävät ihmisten huolta tulevasta, vaikka Suomeen ei arvioidakaan kohdistuvan suoraa sotilaallista uhkaa, arvioi sotilassosiologian professori Teemu Tallberg Maanpuolustuskorkeakoulusta.
Euroopan turvallisuustilanteen kiristymisessä ja koronapandemiassa on kyse kahdesta hyvin erilaisesta kriisistä. Selvää kuitenkin on, että jo pandemia on verottanut ihmisten jaksamista, Tallberg sanoo.
– Se näkyy kuten muukin stressi eli toimintakyky rajoittuu eri tavoin. Pahimmillaan huoli voi eskaloitua peloiksi ja siten, että ryhtyy ohjaamaan omaa toimintaa ja eristäytyy, mutta en usko tämän johtavan sellaiseen.
Koettu stressi voi voimistua, kun kuormittavia tekijöitä tulee lisää, arvioi psykologian tohtori Maarit Lassander. Hän työskentelee valtioneuvoston kansliassa erityisasiantuntijana.
Pandemian aikana varsinkin opiskelijat ja aivan erityisesti nuoret naiset ovat kokeneet stressiä, koska muutos heidän elämässään on ollut suuri.
Pitkän jänteen kriisinkestävyys tarkoittaa sitä, miten paljon ihminen luottaa tulevaisuuteen ja mahdollisuuksiinsa hallita arkea – juuri se on Lassanderin mukaan ollut nyt koetuksella.
– Pandemian alussa kaikki oli suoraviivaisempaa. Vältimme tapaamisia, olimme kotona ja odotimme rokotteita, käytimme maskeja. Mutta sitä mukaa, kun tilanne elää, tulee lisää kysymyksiä ja lisää kompleksisuutta. Myös ihmisten kyky käsitellä tilannetta on koetuksella, Lassander kuvailee.
Hän on seurannut pandemian aikana koronatoimien vaikutuksia käyttäytymistieteellisestä näkökulmasta.
Mieti, mihin itse pystyt vaikuttamaan
Venäjän aiheuttama uhka Euroopassa on asia, johon itse ei voi vaikuttaa. Jotta uutistulvan keskellä pärjää, kannattaa huomio kiinnittää Lassanderin mukaan omissa käsissä oleviin asioihin.
– Suosittelen ennen kaikkea viemään huomion siihen, mitä itse pystyn tekemään, jotta arki pysyy toimintakykyisenä, merkityksellisenä ja että pystyn olemaan yhteydessä minulle tärkeisiin ihmisiin ja puhumaan heidän kanssaan asioista, jotka ehkä huolettavat.
Turvallisuuspoliittisen tilanteen kiristyminen koettelee varsinkin niitä, joilla on yhteyksiä Venäjälle tai Ukrainaan siellä asuvien sukulaisten tai muiden kontaktien kautta.
– Aina silloin, kun jokin yhdistää meitä tilanteeseen tai paikkaan, jossa uhka on esillä, koemme myös enemmän henkilökohtaista stressiä.
Sotilassosiologian professori Tallberg neuvoo suhtautumaan kylmän viileästi tietoihin turvallisuustilanteesta ja perehtymään luotettuun tietoon.
– Kannattaa yrittää selvittää, missä oikeasti mennään, kun erilaista informaatiota, huhupuhetta, huolta ja myöskin haitallista vaikuttamista on liikkeellä.
Kriisinsietokyky nojaa hänen mukaansa jokaisen henkisiin voimavaroihin, mutta myös yhteiskunnan rakenteisiin ja siihen, miten ihmisiä autetaan kestämään poikkeusolosuhteita.
Kaartinjääkäri oppii kokemuksen pärjäämisestä
Etelä-Suomen loskaisessa säässä Kaartin jääkärirykmentin sotilaspoliisit valmistautuvat jatkamaan päivää vajaan 20 kilometrin vaelluksella.
Koulutukseen osallistuneiden mielestä harjoitus on ainakin tähän asti sujunut yllätävänkin helposti, vaikka onkin ollut raskas.
– Tuntuu, että ajatustoiminta välillä vähän katkeilee. Mutta tärkeintä on juoda paljon vettä. Safkaa nyt ei aina saa, mutta kyllähän ihminen pärjää ilman ruokaa parikin päivää, Iikka Rissanen summaa.
Tärkein voimavara on Shahban Stella Salamun mielestä ollut yhteisöllisyys ja se, että kaikki auttavat toisiaan.
Tärkein oppi pian koittavaan siviilielämään on Salamun mukaan se, että tietää pärjäävänsä.
Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 20. helmikuuta kello 23:een saakka.
Lue myös:
Venäjä jakaa videoita joukkojensa vetäytymisestä, mutta tiedustelutieto näyttää aivan muuta
Haavisto Ukrainasta: Jokainen päivä ilman hyökkäystä on voitto diplomatialle – Marin: Venäjän vetäytymispuheiden pitäisi johtaa myös tekoihin
Suomen Ukrainan-suurlähettiläs Ylelle Kiovassa: Lähetystö on auki, ja suomalaiset poistuvat vasta, jos sotatoimet alkavat