Sosiaali- ja terveysministeriö päivitti kansallisen koronatestaus- ja jäljitysstrategian viime viikon lopulla.
Jäljityksen tavoitteena on jatkossa ehkäistä taudin leviäminen siinä väestössä, jolla on korkea riski sairastua koronan vaikeaan tautimuotoon.
– Kun virusta on hyvin voimakkaasti kaikkialla väestössä, niin tiedetään aiempienkin epidemioiden pohjalta se, että jäljitystoiminta menettää aika pitkälti merkitystään, sanoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä.
Pietilä on ollut mukana laatimassa uutta kansallista testaus- ja jäljitysstrategiaa. Hän on sosiaali- ja terveysministeriön asettaman koronatestausvalmiuden kansallisen koordinaatioryhmän, Lab7:n puheenjohtaja.
Jatkossa uuden ohjeistuksen mukaan koronavirusnäyte otetaan vaikeaoireisilta potilailta lääketieteellisin perustein, sekä esimerkiksi korkean riskin ryhmiin kuuluvilta oireisilta henkilöiltä, raskaana olevilta sekä sosiaali- ja terveysalan työntekijöiltä.
Näin on toimittu tänä vuonna esimerkiksi Turussa. Jäljitys ja testaus on keskitetty pääosin sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden potilaisiin, asukkaisiin sekä henkilöstöön.
– Muuta jäljitystä ei ole oikeastaan voitukaan tehdä enää, sillä jotta jäljityksestä olisi hyötyä, se pitäisi tehdä nopeasti, sanoo ylilääkäri Jutta Peltoniemi.
Hän on Turun tartuntataudeista vastaava lääkäri.
Turussa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden asukkaiden ja henkilöstön jäljitystyö pystytään aloittamaan pääosin jo samana päivänä ensimmäisestä tartunnasta. Se on Jutta Peltoniemen mukaan riittävä tahti, kun samaan aikaan esimerkiksi ikäihmisten hoitoa tarjoavien tahojen käytännöt ovat selkeät.
– Terveydenhuollon yksiköissä osataan aloittaa torjuntatoimet, kun ensimmäinen tartuntatapaus ilmenee yksikössä, Peltoniemi sanoo.
Onko uusi strategia myöhässä?
Helsinki luopui jäljityksestä ja testauksesta jo kuukausi sitten, sillä jäljitystyö ei enää pysynyt tartuntamäärien perässä.
Pahin epidemiatilannekin on Helsingissä jo väistymässä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto poisti maanantaina kaikki Uudenmaan kokoontumisrajoitukset. Onko uusi jäljitysstrategia jo nyt myöhässä?
Pietilän mukaan strategia ei ole vanhentunut, vaikka muutamilla alueilla tilannekuva onkin jo muuttunut.
– Epidemian tilanne vaihtelee kovin nopeasti ja se on erilainen eri alueilla,hän sanoo.
– Tätä strategiapaperia lähdettiin päivittämään vain muutama viikko sitten, joka kertoo siitä, että epidemia on vaikeasti ennakoitavissa.
Onko uusi strategia pandemian lopun merkki?
Turussa tautitilanteessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia lähiaikoina. Jutta Peltoniemen mukaan sairaaloiden potilasmäärät eivät ole kasvaneet ja jätevesitutkimukset osoittavat, että viruksen määrä Turussa vähenee.
– Itsellä toiveena olisi, että pahin epidemiahuippu olisi nyt ohitettu, Peltoniemi toteaa.
Hän muistuttaa kuitenkin, että tärkein suojaustoimi väestön riskiryhmäläisiä kohtaan on rokote. Sen lisäksi on yhä tärkeää jatkaa hyvää käsihygieniaa ja kasvomaskin käyttöä sisätiloissa.
Mikko Pietilä sanoo olevansa “varsin toiveikas” pandemian helpottumisen suhteen, mutta toteaa, että pandemia ei ole vielä ohi. Tautitapausten määrät ovat huipussaan koko maassa.
– Pandemian luonne on muuttunut selvästi väestölle selvästi vähemmän vaaralliseksi, hän kuitenkin toteaa.
– Uskon, että tämän vakavan pandemian osalta elämme viimeisiä vakavia viikkoja.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 17.2. kello 23:een saakka.
Lue lisää:
Keski-Suomi ohittanut korona-aallon huipun sairaalakuormituksessa, Ksshp:n johto: korona tuskin enää täyttää yleisvaarallisen taudin määritelmää
Koronatartuntojen määrä pysyy Keski-Pohjanmaalla korkealla tasolla – tartuntojen kasvu on taittunut
Koronatilanne alkaa rauhoittua, KAKS:n pandemiaosaston erityisjärjestelyt purettiin