Tapani Hietasen ja hänen vaimonsa Pirjon luona käy hoitaja kolmesti päivässä. Hietanen kertoo, että hän itse on sydänsairas ja vaimo on monisairas. Molemmat ovat jo ohittaneet 80-vuotissyntymäpäivänsä.
– Meillä käy vakituiset, hyvät hoitajat. En ole rohjennut kysyä heiltä, mutta olen siinä käsityksessä, että heillä kyllä on asianmukaiset koronarokotukset.
Hoitajien ja muiden sote-alan asiakastyössä olevien rokotuspakko askarruttaa myös hoitoa tai apua tarvitsevien ihmisten puolella. Tohtiiko potilas tai kotihoidon asiakas kysyä hoitajansa rokotuksista? Entä kehitysvammainen ihminen asumisyksikkönsä ohjaajalta? Tai saavatko vanhemmat kysyä asiasta kehitysvammaisen nuorensa puolesta?
Ainakin vielä viime vuoden lopulla tilastot näyttivät, että vähiten rokotuksia olivat ottaneet sosiaali- ja lähihoitajat sekä kehitysvammaisten hoitajat. Kyse oli kahdesta rokotteesta.
Rokotettu vai rokotusta vailla?
Tartuntalain muutos eli niin kutsuttu rokotuspakko tuli voimaan helmikuun alussa. Silti töissä on edelleen rokottamattomia hoitajia, esimerkiksi Tampereen ikäihmisten palveluissa heitä on kymmeniä. Tämä johtuu alan työvoimapulasta. Naapurikunnissa rokottamattomat on pääosin siirretty pois asiakastyöstä.
Hietastenkin kotona käy siistijä, jolla ei ole rokotuksia. Tai ainakaan pariskunnan tietojen mukaan ei ole.
– Hänkin on hyvä, vakituinen siistijä meillä. Hän saa edelleen tulla, kunhan pidetään tarkasti huolta suojauksista ja hygieniasta. Eikä siistijä lähesty asiakastaan samalla tavalla kuin hoitaja.
Hoitajaliittoihin Tehyyn ja Superiin on tullut kyselyjä siitä, keitä rokotuspakko koskee, montako rokotetta vaaditaan tai mitä tarkoittaa mahdollisuus korvaavaan työhön.
"Ei saisi olla rokottamatonta hoitajaa"
Tapani Hietanen ajattelee hoitajien rokotuksia myös laajemmin kuin vain yhden tai kahden potilaan kannalta.
– Kyllä hoitajien rokottaminen on tärkeää siksi, ettei terveydenhuolto kuormitu enää enempää. Perusterveydenhuolto on jo kovilla, ja erikoissairaanhoidossa on jouduttu siirtämään muun muassa leikkauksia pandemian takia.
Hietanen tietää, että sairaaloissa henkilökunta on nyt tavallistakin kovemmalla.
– Sairaalassa ei nyt ainakaan saisi olla rokottamatonta hoitajaa, ei varsinkaan teho-osastolla, Tapani Hietanen sanoo painavasti.
Hänen mielestään hoitaja voi olla ilman rokotusta vain, jos siihen on terveydellinen syy. Sen sijaan terveitten ihmisten mielenosoituksia rokotuksia vastaan Hietanen ei ymmärrä alkuunkaan.
"Riski leimautumiseen on liian suuri"
Yle yritti löytää tähän juttuun myös kehitysvammaisia ihmisiä, jotka ovat riippuvaisia hoitajasta, henkilökohtaisesta avustajasta tai vaikkapa oman asumisyksikkönsä ohjaajasta.
Haastatteluun myönteisesti suhtautuneita ihmisiä löytyi aluksi, mutta harkinnan jälkeen he kieltäytyivät. Esimerkiksi kehitysvammaisen nuoren miehen äiti kirjoitti:
– Keskustelu koronarajoitusten ja rokotuspakon ympärillä käy nyt niin kuumana, että emme lähde etulinjaan. Riski leimautumiseen on liian suuri. Arjen sujuvuuden varmistaminen ja normaaliin arkeen paluu vie kaiken energian.
Kehitysvammaisen naisen äiti puolestaan ihmetteli hoitajien rokotuspakkoon jätettyä takaporttia.
– Huolettaa, kun jätettiin porsaanreikä, että vaikeissa henkilökuntavajeissa saisi käyttää rokottamattomia. Miten tätä pystytään valvomaan? Tähän turvaudutaan varmasti helposti.
Molempien äitien nimi on toimituksen tiedossa.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Keskustelu on auki 22. helmikuuta kello 23.00 asti.
Lue lisää:
Rokottamattomat hoitajat jatkavat ikäihmisten palveluissa Tampereella – kaupunki pohtii nyt, miten rokottamattomien jatkuva testaus onnistuu
Rokottamattomia hoitajia jouduttu kutsumaan jo takaisin töihin – rokotettuja ei ollutkaan tarpeeksi
Kymmeniä hoitajia siirretään sivuun Etelä-Karjalassa – rokotepakko ollut voimassa kaksi päivää, ja rokotetut kollegat ympäri maata pelkäävät pahinta
Muokattu 21.2. kello 9.22: videon kuvatekstissä oli nimivirhe. Joonas Mantereen sukunimi oli kirjoitettu virheellisesti Mantele.