Keski-Suomi ohittanut meneillään olevan korona-aallon pahimman vaiheen ainakin sairaalakuormituksen osalta, joka kääntynyt laskuun. Tartuntoja on yhä erittäin paljon, mutta jätevesiseurannan perusteella nekään eivät enää ole kasvussa vaan tasannevaiheessa.
Testauksen seuraaminen ei enää pitkään aikaan ole antanut tartuntamääristä realistista kuvaa, koska vain murto-osa tartunnan saaneista käy virallisessa koronatestissä.
Sairaanhoitopiirin johdon mielestä olisi aika keskustella siitä, kannattaako korona enää luokitella niin sanotuksi yleisvaaralliseksi taudiksi. Luokittelulla on väliä, koska yleisvaarallisuus antaa tartuntataudeista vastaaville viranhaltijoille ja virastoille oikeuden rajoittaa yksilön perusoikeuksia.
Yleisvaarallisella taudilla on lain mukaan kolme tunnusmerkkiä: sen tarttuvuus on suuri, se on vaarallinen ja sen leviäminen voidaan estää toimenpiteillä, jotka kohdistuvat tautiin sairastuneeseen, taudinaiheuttajalle altistuneeseen tai tällaiseksi epäiltyyn henkilöön.
"Täyttävätkö edellytykset"
Sairaanhoitopiirin vs johtajan Juha Palonevan ja infektiotaudeista vastaavan lääkärin Jaana Leppäaho-Lakan mukaan on kyseenalaista, täyttyvätkö nämä edellytykset enää.
Erityisesti taudin leviämisen estäminen kohtuullisilla henkilöön kohdistettavilla toimenpiteillä, kuten karanteeniin tai eritykseen asettamisilla, ei enää ole mahdollista. Myös jäljitystyö on pitkälti menettänyt merkityksensä.
Lisäksi rokotusten, sairastettujen tautien ja omikronmuunnoksen aiheuttaman lievemmän taudinkuvan perusteella tauti ei ole enää suurimmalle osalle väestöstä vaarallinen.
Tautien luokittelusta vastaa 31-jäseninen Tartuntatautien neuvottelukunta. Se on sosiaali- ja terveysministeriön alainen toimielin, joka asetetaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.