Työkyvyttömyyseläkkeitä haettiin viime vuonna koronan takia ensimmäistä kertaa. Hakijoiden joukko oli pieni.
– Hakemuksia on tullut loppujen lopuksi verraten vähän suhteessa siihen määrään, kuinka paljon koronaa on sairastettu. Viime vuonna Varmaan tuli 21 työkyvyttömyyseläkehakemusta, joissa korona oli keskeinen tai keskeisin syy, ylilääkäri Jan Schugk työeläkeyhtiö Varmasta sanoo.
Schugkin mukaan puolessa hakemuksista henkilöt olivat sairastaneet vaikean koronainfektion ja joutuneet sairaalaan, suurin osa teho-osastolle.
– Sairaalahoidossa oli mennyt viikkoja, jopa kuukausia. Toipuminen on ollut hidasta ja monille on jäänyt pysyviä keuhkovaurioita, jotka sitten ovat heikentäneet fyysistä suorituskykyä. Myös palautuminen on ollut hidasta. Heille on myönnetty enimmäkseen kuntoutustukea, koska on arvioitu, että vaikka vuosi on jo mennyt, seuraavien kuukausien aikana toipumista voisi tapahtua ja töihin paluu olisi mahdollista.
Pysyvän työkyvyttömyyseläkkeen Varma myönsi viime vuonna koronan takia kahdelle hakijalle.
Työeläkeyhtiö Ilmariseen työkyvyttömyyseläkehakemuksia tuli viime vuonna 15. Yhtiö myönsi koronan takia neljä työkyvyttömyyseläkettä, joista yksi oli pysyvä.
Long covid -oireet eivät ole riittäneet eläkkeeseen
Toinen työkyvyttömyyseläkkeen hakijaryhmä olivat henkilöt, jotka eivät ole sairastaneet vakavaa koronan muotoa vaan tavanomaisen koronan.
– Sen jäljiltä on sitten jäänyt pitkäaikaisia long covid -oireita kuten väsymystä, aivosumua ja hengenahdistusta, joille ei ole löytynyt elimellistä selitystä. Nämä hakemukset on enimmäkseen hylätty, koska emme ole löytäneet sitä objektiivista sairauslöydöstä, joka nuo hakijan kokemat oireet selittäisi, Jan Schugk kertoo.
Työkyvyttömyyseläkettä hakevien ikä vaihtelee.
Työeläkeyhtiö Ilmarisen työkykyjohtaja Kristiina Halosen mukaan useimmat hakijat ovat olleet lähellä eläkeikää ja heillä on ollut koronan jälkitilan lisäksi muita perussairauksia.
Schugkin mukaan varsinkin alkuvaiheessa, kun vaikean koronan seurauksena tuli enemmän vakavia työkyvyn alenemia, hakijoiden keski-ikä oli viiden-, kuudenkymmenen vuoden välillä.
– Mutta näitä long covid -oireita on esiintynyt nuoremmillakin. Joukkoon on jo mahtunut kolme-, nelikymppisiäkin.
Sairauspäivärahoja on maksettu harvoille koronan takia
Ensimmäisenä koronavuonna 2020 Kelan maksamaa sairauspäivärahaa sai akuutin koronainfektion perusteella reilut tuhat henkilöä. Viime vuonna saajia oli noin 4 000.
Vähäinen määrä johtuu siitä, että koronaepidemia on näkynyt enemmän tartuntatautipäivärahoissa kuin sairauspäivärahoissa.
Tartuntatautipäivärahaa maksetaan koronasairauden alkuvaiheessa ja taudin pitkittyessä ryhdytään maksamaan sairauspäivärahaa. Silti myös tartuntatautipäivärahaa koronan takia saaneita on ollut vähän suhteessa tartunnan saaneisiin työikäisiin.
Todella harva on tähän mennessä saanut Kelan sairauspäivärahaa pitkäkestoisen koronan perusteella. Viime vuoden loppuun mennessä heitä oli 350. Se johtuu siitä, että diagnoosi otettiin käyttöön vasta loppuvuodesta 2020.
Ennakoiko sairauspäivärahan saajien kasvu eläkehakemusten kasvua?
Sairauspäivärahaa saa enimmillään 300 päivää. Kun enimmäismäärä on käytetty, päädytään yleensä hakemaan työkyvyttömyyseläkettä toistaiseksi tai määräaikaisesti.
Sairauspäivärahojen määrästä on perinteisesti ennakoitu tulevien työkyvyttömyyseläkkeiden määrää.
– Nyt tartuntatautikäytäntö sotkee tätä tulkintaa, mutta Kelan sairauspäivärahatilastojen perusteella lienee kuitenkin selvää, että pari vuotta jatkunut työkyvyttömyyseläkehakemusten lasku tulee tänä vuonna taittumaan, Schugk sanoo.
Kela maksoi viime vuonna sairauspäivärahaa kaikkiaan 305 000 henkilölle. Saajia oli noin 10 000 enemmän kuin vuonna 2020.
Muiden sairausryhmien kuin koronan kohdalla sairauspäiväpäivärahaa saaneiden määrä laski vuonna 2020, paitsi mielenterveysperusteella saatujen päivärahojen kohdalla pitkään jatkunut kasvu vain tasaantui. Viime vuonna niiden kasvu lähti uudelleen nousuun.
– Mielenterveyshäiriöiden perusteella vuoden 2020 aikana sairauspäivärahaa saaneita oli 84 000 ja viime vuonna heitä oli jo 95 000. Kasvua tuli 13 prosenttia, mikä on yhdelle vuodelle tosi iso kasvu, tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren Kelasta sanoo.
– Tuntuu, että tämä jo ennen koronaa alkanut kasvava trendi vain kiihtyy kiihtymistään.
Korona-aika on koetellut etenkin nuoria ja yksin asuvia
Korona-aika on entisestään lisännyt myös ihmisten psyykkistä kuormitusta.
– Toiset ovat olleet etätöissä ja kuormittuneet eristyksissä olemista. Toiset ovat olleet lähityössä ja kuormittuneet pelätessään koronatartuntaa sekä kuormittuneet paikatessaan sairastuneiden poissaoloja, Kristiina Halonen sanoo.
– Etenkin yksin asuvat ja nuoret ovat kokeneet eristyksen haasteeksi. Työterveystoimijoilta on tullut viestiä, että nuorten sairauspoissaolot ovat kasvussa alle 29-vuotiaiden ikäryhmässä.
Jan Schugk uskoo myös, että monet nuoret kokevat, että pari vuotta on valunut hukkaan kotona kärvistellessä.
– Kai se epäilemättä näkyy mielenterveyden häiriöissä ja saattaa näkyä myös työkyvyttömyys- ja kuntoutushakemuksissa.
Työeläkeyhtiöissä ei odoteta mitään valtavaa ryntäystä tänäkään vuonna vaikka koronaan liittyvien eläkehakemusten määrän uskotaan kasvavan.
– Uskon, että määrä tulee lisääntymään mutta en odota mitään satoja hakemuksia vaan edelleenkin tullaan puhumaan kymmenistä. Hakemusmäärä saattaa esimerkiksi tuplaantua viime vuodesta, Schugk toteaa.