Korona ja karanteenikäytännöt koettelevat terveydenhuollon yksiköiden resursseja. Yksiköiden työntekijät ja heidän perheensä sairastavat nyt, kuten muukin väestö. Se on tarkoittanut vajetta työntekijöissä.
Sairastuneet ovat luonnollisesti karanteenissa ja eristyksissä, sillä sairaana ei tietenkään töihin tulla. Altistuminen sen sijaan ei enää välttämättä tarkoita karanteenia.
Etelä-Pohjanmaan alueella toimivien terveyskuntayhtymien välillä on hienoista vaihtelua siinä, pitääkö oireettoman altistuneen olla karanteenissa. Jos altistuminen on tapahtunut omassa kodissa eli samassa taloudessa on tautia, pidetään tautiriskiä korkeampana.
Pääsääntöisesti oireeton altistunut voi olla töissä, jos ei työskentele riskiyksikössä, joita ovat esimerkiksi vuodeosastot, asumispalveluyksiköt ja kotihoito. Niissä työskentelevät ovat pääsääntöisesti viiden päivän karanteenissa, jos samassa taloudessa on koronaa.
– Riskiyksiköissä työskentelevät asetetaan eristykseen, mikäli he sairastuvat covid19-tautiin. Samoin heidät asetetaan karanteeniin, mikäli samassa taloudessa asuva henkilö sairastuu. Karanteeni asetetaan tässä tapauksessa riippumatta siitä, onko altistunut työntekijä oireinen tai oireeton, kertoo johtava lääkäri Marjo Ala-Salmi Kuusiolinna Terveys Oy:stä.
JIK-alueella kevyemmät säännöt
Hieman muita kevyempi ohjeistus on Kurikan ja Ilmajoen alueella toimivalla JIK-kuntayhtymällä. Siellä myös riskiyksiköissä voi olla töissä oireeton altistunut, jos ei ole mahdollisuutta etätöihin. Silloin töissä ollaan vahvasti suojattuna FFP2-maskilla, noudatetaan korkeaa hygieniaa ja altistunutta testataan joka päivä viiden päivän ajan.
– Olemme pääsääntöisesti luopuneet karanteeni- ja eristyspäätösten kirjoittamisesta ja menemme mahdollisimman pitkälle sairauslomien kautta, myöntää JIKin johtava ylilääkäri Minna Timonen.
– Tulkitsemme vallitsevaa koronatilannetta ja toimien vaikuttavuutta suhteessa toimien raskauteen.
Mikäli henkilöstö työskentelee muissa kuin potilastehtävissä, karanteenia ei enää aseteta, jos on oireeton. Pääsääntöisesti siirrytään etätöihin, jos se on mahdollista. Jos etätyö ei onnistu, työntekijä voi tulla suojattuna töihin.
– Eikä altistumiseksi ole enää laskettu muunlaista altistumista, jos koronapositiivisen henkilön kohtaaminen on ollut satunnainen tai lyhytaikainen. Töihin on voinut tulla FFP2-maskia käyttäen, ja lisäksi on tullut noudattaa huolellista hygieniaa. Esimerkiksi tauot on suositeltu pitämään ilman sosiaalisia kontakteja työkavereihin, kunnes 10 päivää altistumisesta on kulunut, kertoo puolestaan kuntayhtymä Kaksineuvoisen johtava ylilääkäri Heidi Ojala.
Keskussairaalassa tiukkaa henkilöstön riittävyyden takia
Seinäjoen keskussairaalassa karanteenikäytännöt ovat vielä tiukat.
Keskussairaalassa on kuitenkin jouduttu pohtimaan sitä, pitääkö tiukoista karanteeniohjeista joustaa henkilökunnan riittävyyden takia. Poissaoloja on tällä hetkellä paljon.
– Nyt sairastumisia ja altistumisia niin paljon, että käytänteitä voimme tuon takia joutua muuttamaan, sanoo keskussairaalan infektioylilääkäri Elina Kärnä.
Samaa pohdintaa tehdään myös maakunnan terveyskuntayhtymissä.
– Koko ajan pohdimme henkilöstöresurssin riittävyyttä ja sitä, vaikeuttavatko voimassa olevat ohjeistukset käytännön työn suorittamista - niin positiivisten kuin altistuneidenkin ja vielä oireettomien ja terveiden osalta - rokotusstatuksesta riippumatta, toteaa JIKin johtava ylilääkäri Minna Timonen.
– Asteittain siirrytään kohti normaaleja sairaslomakäytänteitä. Eli sairastuneena sairastetaan kotona ja oireettomana voidaan olla töissä, vielä toki suojautumisohjeet ovat tarkat, kertoo myösterveyspalvelujohtaja Kirsti Kähärä Suupohjan LLKY:stä.
– Henkilökuntaa on pois koronaviruksen takia, mutta myös muiden äkillisten sairastumisien takia, mutta vielä olemme pärjänneet tilanteen kanssa., sanoo Järvi-Pohjanmaan vt. peruspalvelujohtaja Jaakko Anttila.