Sairaanhoitopiirit ovat keskeyttäneet palkanmaksun tähän mennessä vajaalta sadalta sotealan työntekijöiltä, jotka ovat ilman väliaikaisen lakimuutoksen edellyttämää koronarokotussuojaa.
Kainuussa palkanmaksu on katkaistu 30 työntekijältä, Etelä-Karjalassa 22 työntekijältä, Lapin sairaanhoitopiirissä neljältä työntekijältä. Päijät-Hämeessä palkanmaksun keskeytys koskee nyt 38 työntekijää, mutta lähes saman verran lisää on uhan alla jäädä palkatta.
Kainuun soten henkilöstöjohtaja Leena Kaunisto kertoo, että rokottamattoman työntekijän kanssa järjestetään aina ensin kuuleminen.
– Tarpeen tullen voidaan tarjota esimerkiksi etätöitä. Mutta mikäli niistä kieltäydytään, tai niitä ei ole tarjolla, niin silloin palkanmaksuvelvoitetta ei sotella ole.
Lue myös: Hoitajien pakkorokotepykälästä aukesi villi länsi – työnantaja voi päättää vapaasti rokotteiden määrän, korvaavaa työtä ei välttämättä etsitä
Yle kysyi asiaa sairaanhoitopiireistä ja vastausten perusteella hoitajien rokotussuojan selvittäminen on monilla vielä kesken, jopa alkutekijöissään.
– Teemme parhaillaan kartoitustyötä, kuinka montaa ihmistä tämä mahdollisesti koskee. Arvioni mukaan asia ei koske kuin yksittäisiä työntekijöitä. Lähiviikot näyttävät, miten käy, arvioi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin henkilöstöjohtaja Marja Hietamäki.
Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä kerrotaan, että tiedonkeruussa on otettu aikalisä ja määräaika on kuun puolivälissä. Myös esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Etelä-Savon sairaanhoitopiireissä selvitystyö rokottamattomien määrästä on yhä käynnissä.
Tietoja saatiin 14 sairaanhoitopiiristä, sotekuntayhtymästä ja hyvinvointialueelta. Niiden lähes 90 000 työntekijästä ylivoimainen enemmistö työskentelee hoitoalalla. Kunnat ja yksityiset työnantajat eivät olleet mukana tiedonkeruussa.
Massairtisanoutumisista ei havaintoa
Helmikuussa voimaan tullut väliaikainen lakimuutos mahdollistaa palkanmaksun keskeyttämisen rokotussuojaa vailla olevalta hoitohenkilökunnalta, jos heille ei voida järjestää työtä, joka ei edellytä potilaskontakteja. Työntekijä voi myös kieltäytyä toimittamasta tietoa rokotuksistaan.
Sairaanhoitopiirien arvion mukaan rokottamattomien osuus on prosenttiluokassa. Lakimuutoksen aiheuttamia irtisanoutumisiakaan ole toistaiseksi tullut massoittain, vaikka sellaisillakin julkisuudessa peloteltiin.
– Olemme tarkistaneet luottamusmiehiltämme näihin liittyviä huhuja ja ne ovat osoittautuneet hölynpölyksi. Tuntuu, että tietyt tahot haluavat käyttää tätä keppihevosenaan, arvioi Tehyn toiminnanjohtaja Else-Mai Kirvesniemi.
HUSista kerrotaan, että yksi työntekijä on irtisanoutunut tartuntatautilain muutoksen vuoksi, Etelä-Karjalassa irtisanoutuneita on "yksi tai kaksi". Päijät-Hämeessä irtisanoutuneita on ollut peräti 16.
Keski-Pohjanmaan sotekuntayhtymä Soiten palvelussuhdepäällikkö Pirkko Härkänen ei halua kertoa tarkkaa irtisanoutumisten määrää, mutta sanoo heitä olevan hyvin vähän.
– Muutama yksittäinen rokotussuojaa vailla oleva työntekijä, joka on määräaikaisessa työsuhteessa ollut, on itse halunnut lopettaa.
Myös Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin mukaan palkanmaksun keskeytyminen tai sen uhka koskee vain pientä osaa jäsenistä. Työvoiman riittävyys erityisesti sosiaalialalla on silti huolena, sanoo Silja Paavola.
– Tämä on se suurin haaste. Ei ole varaa menettää yhtään työntekijää, sillä sosiaalialalla ei ole tulevaisuuteen siirrettäviä tehtäviä, Paavola muistuttaa.
Rokottamattomat pysyvät töissä "erityisestä syystä"
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä rokottamattomille etsitään ensisijaisesti korvaavaa työtä, mutta tarvittaessa he voivat jatkaa erityisjärjestelyin. Lain mukaan tämä on mahdollista "erityisestä syystä".
– Esimerkiksi tilanteessa, jossa asiakkaiden tai potilaiden turvallisuus edellyttää henkilöstön läsnäoloa, eikä vaatimuksia täyttävää henkilöstöä ole saatavilla, täytyy kyseisen henkilön käyttää suojaimia sekä ruokailla ja olla tauoilla erillään muista ihmisistä, tarkentaa hallintoylihoitaja Maritta Rissanen.
Myös Tehyssä lakiin jätetty varaventtiili nähdään tarpeellisena. Else-Mai Kirvesniemi muistuttaa, että hoitajapula on akuutti koko maassa.
– Kokonaisvaikutus on melko vähäinen, koska monet työnantajat ovat käyttäneet mahdollisuutta pitää myös ne hoitajat töissä, joilla ei ole rokotussuojaa.
Kirvesniemi ei usko, että tartuntatautilain väliaikaisesta muutoksesta noussut keskustelu vaikuttaisi alan houkuttelevuuteen.
– Yksittäinen laki ei sitä hetkauta, kyllä ne ongelmat ovat palkkauksessa ja työoloissa olleet jo vuosia.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 9.2. kello 23 saakka.
Lue lisää: Hoitajien koronarokotevelvoite pitäisi saada pysyväksi, sanoo HUSin johtaja Lasse Lehtonen
9.2. kello 8.42 Korjattu juttua: HUSista irtisanoutuneen henkilön ammattiryhmää ei ole kerrottu. Jutussa mainittiin virheellisesti irtisanoutuneen olevan hoitaja.