Hallitus haluaa, että useampi suomalainen ottaisi koronarokotukset.
Siksi se haluaisi, että Suomen kunnissa ruvettaisiin tekemään puhelinsoittoja tai lähettämään tekstiviestejä tai kirjeitä niille Suomen kansalaisille, jotka eivät vielä ole koronarokotuksia ottaneet.
Näissä puheluissa tai viesteissä kerrottaisiin koronarokotusten hyödyistä.
Hallituksen ja STM:n näkemys on, että kaikilla kansalaisilla ei ole ajantasaista ja oikeaa tietoa koronarokotusten hyödyistä ja menettelytavoista.
Suurin hyöty hallituksen esityksen mukaan on se, että rokotetut päätyvät harvemmin sairaalaan ja tehohoitoon koronatartunnan seurauksena.
Syys-marraskuun 2021 aikana rokottamattomat ovat päätyneet covid-19-tartunnan seurauksena erikoissairaanhoitoon 14 kertaa todennäköisemmin ja tehohoitoon 27 kertaa todennäköisemmin kuin rokotetut.
Sairaalahoidon tarpeen vähentämisen kannalta väestön rokotussuojaa on potentiaalisesti merkittävämmin parannettavissa vielä kokonaan rokottamattomien aikuisten rokottamisella ja ikääntyneiden/riskiryhmiin kuuluvien toisten ja kolmansien annosten antamisella, hallituksen esityksessä todetaan.
STM on pyytänyt lakimuutoksesta lausuntoa THL:ltä, joka on antanut sen ministeriölle tammikuun lopulla. THL tukee ajatusta rokottamattomien tavoittelusta puhelimitse tai kirjeitse.
Lausunnon mukaan rokottamattomien henkilökohtaisella tavoittelulla olisi todennäköisesti myönteinen vaikutus rokotuskattavuuteen ja siihen päätyykö ihminen sairaalahoitoon koronatartunnan takia.
– Muualta maailmasta on tutkimusta, että näillä keinoilla on päästy tulokseen, sanoo THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta.
Jokainen prosenttiyksikkö, jolla varsinkin ensimmäisen rokotuksen kattavuutta saadaan lisättyä, on Tervahaudan mukaan positiivinen asia.
– Omikron-aalto näyttää ehkä jopa sairaalahoidon kuormituksen osalta menneen vaikeimman kautta siellä, missä rokotuskattavuus on matalin, Tervahauta sanoo.
THL viittaa lausunnossaan muun muassa tiedelehti Naturessa julkaistuun Kalifornian yliopiston tutkimukseen, jonka mukaan muistutustekstarit terveysviranomaisilta nostivat rokotuskattavuutta Los Angelesissa.
Puhelut pitäisi THL:n mukaan tehdä sillä kielellä, jota henkilö parhaiten ymmärtää. THL:n mukaan erityisesti ikääntyneiden, muita kuin virallisia kieliä puhuvien joukossa rokotuskattavuus on selvästi alhaisempi virallisia kieliä puhuviin verrattuna.
Sosiaalihuollon piirissä on Suomessa asiakkaita, joista monet kärsivät erilaisista elämänhallintaan, mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvistä ongelmista.
THL:n mukaan on oletettavaa, että tässä ryhmässä on paljon ihmisiä, jotka juuri näistä syistä eivät ole rokottautuneet, koska he eivät ole onnistuneet varaamaan aikaa tai ottamaan selvää siitä, miten ja missä rokotteen saa. THL kannattaa sitä, että sosiaalihuolto ottaisi kontolleen myös koronarokotusaikojen varaamista, kuten varaa muitakin terveydenhuollon aikoja asiakkailleen.
– Ihmisillä voi olla liian vähän tietoa, ja ammattilaisten kanssa asian läpikäyminen voisi auttaa tekemään päätöksen rokottautumisesta, Tervahauta sanoo.
THL:n kanta rivien välistä on se, että rokottamattomien tavoittelu tulisi rajata vain täysi-ikäisiin. Alaikäisten tavoitteleminen, etenkin puhelimitse, voidaan kokea lasten yksityisyyttä loukkaavana, jolloin se voi todennäköisesti aiheuttaa kielteisiä reaktioita. Lisäksi olisi vaikeaa määritellä tavoitettavien alaikärajaa, THL toteaa lausunnossaan.
Laki estää soittamasta rokottamattomalle
Kansalaisille soittelun ja tekstailun esteenä on kuitenkin laki.
Siksi sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on ruvennut valmistelemaan lakimuutosta, jotta terveysviranomaiset voisivat koota rekisterin rokottamattomista ja heihin voisi ottaa yhteyttä.
– Laki lähtee siitä, että terveystietojamme saa käyttää muihin terveydenhuollon tarkoituksiin, mikäli olemme antaneet siihen suostumuksen, STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoo.
Lainvalmistelun aikataulu on täysin auki, mutta joidenkin viikkojen aikana lakimuutoksen valmistelu on tarkoitus tehdä, STM:stä kerrotaan.
Joissakin kunnissa kuntalaisille on lähetetty ainakin tekstiviestejä jo aiemminkin rokotusten perään. Lakimuutoksen tarve on ollut Kirsi Varhilanmukaan kuntien terveysviranomaisten kanssa jo pitkään keskusteluissa.
– Tämä on ihan arkipäivää terveydenhuollossa muuten. Samaan tapaan ihmisiä kutsutaan pitkäaikaissairauksien kontrolleihin, papa-kokeisiin tai vastaaviin, Tervahauta sanoo.
Kunnat ovat Varhilan mukaan toivoneet, että voisiko henkilöitä lähestyä tekstiviesteillä, ei niinkään soittelemalla. Tervahaudankin mukaan kunnissa toivotaan, että tätä voitaisiin tehdä, mutta pelätään lain tulkintaa, että niin ei voisi toimia.
– Lainsäädäntöä tulisi selkeyttää, jotta kunnat halutessaan uskaltautuisivat tätä kokeilemaan, Tervahauta sanoo.
Valtioneuvoston kanslian käyttäytymistieteellinen ryhmä on ollut Varhilan mukaan jo aiemmin sitä mieltä, että rokottamattomien kontaktointi voisi aiheuttaa vastarintaa rokotekriittisissä tai rokotteiden vastustajissa.
– Jos on fanaattinen rokotevastustaja, niin tuskin mieli kääntyy, mutta siitä keskustelustahan pääsee äkkiä eroon, Tervahauta sanoo.
Esityksessä ehdotetaan tartuntatautilain väliaikaista muuttamista siten, että kunnan tartuntatautiviranomainen voisi kunnan omasta potilasrekisteristä tai Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta saadun tiedon perusteella ottaa rokottamattomiin henkilöihin yhteyttä informoidakseen heitä covid 19 -rokotteen ottamisen hyödyistä ja menettelytavoista.
THL ei kannata THL:n rokotusrekisterin tietojen avaamista yksittäistä ihmistä koskeviin päätöksiin tai vastaaviin ilman perusteellista selvitystä.
Tiedot tulisi tarvittaessa saada terveydenhuollon omista järjestelmistä, koska henkilötunnisteisen tiedon siirtäminen THL:n rekistereistä takaisin terveydenhuollon toimipaikkoihin ja moninaisiin järjestelmiin olisi vaikeasti toteutettavissa.
Kyseisiä tietoja voisivat käsitellä vain ne, joilla on lakisääteinen salassapito- ja vaitiolovelvoite.
Voit keskustella aiheesta 5.2. kello 23:een saakka.
Lue myös:
THL: Alle 60-vuotiailla rokottamattomuus lisää edelleen kuoleman riskiä – iäkkäälle lievempikin virusmuunnos voi olla kohtalokas
Hoitajien pakkorokotepykälästä aukesi villi länsi – työnantaja voi päättää vapaasti rokotteiden määrän, korvaavaa työtä ei välttämättä etsitä
Tarkoituksella COVID-19:lle altistettujen koehenkilöiden tutkimus kertoo lyhyestä itämisajasta ja nenän pärskeiden tartuttavuudesta
Katso oman kuntasi koronatilanne ja rokotuskattavuus – grafiikka näyttää tuoreimmat luvut