Hallituksen perhe- ja peruspalveluministeri on vaihtunut. Tehtävää tähän asti hoitanut Krista Kiuru (sd.) jää perhevapaalle ja hänen tilalleen tulee Aki Lindén (sd.).
Vastanimitetty uusi perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén piti nimityksensä jälkeen tuoreeltaan tiedotustilaisuuden ministerikautensa haasteista, joita ovat muun muassa koronaviruksen aiheuttamien rajoitusten purkaminen, koronapassi, sairaaloiden kantokyky ja hoitotakuu.
Rajoituksia pitäisi purkaa asteittain
Lindén on nyt myös hallituksen koronaministerityöryhmän puheenjohtaja ja hänen näkemyksensä koronaepidemian hoidossa on olennainen. Tiedotustilaisuudessa hän toi esiin huolensa juuri sairaaloiden kantokyvystä.
Lindén sanoi olevansa nyt hallituksen jäsenenä hallituksen rajoitusten purkamislinjan takana, mutta kannattavansa myös asteittain tapahtuvaa varovaista koronarajoitusten purkua. Niiden pitäisi seurata sairaalahoidossa olevien määriä. Nyt sairaalahoidossa olevien 656 potilaan määrää hän pitää korkeana.
– Haluan ylläpitää keskustelua siitä, mikä on sairaaloiden kantokyky tässä tilanteessa. Tämä 650 sairaalahoidossa olevaa on alkanut vakiintua ja sehän on korkeinta tasoa, mitä kahden vuoden kriisin aikana on ollut. Nyt täytyy tarkasti seurata tilannetta ja kuten valtioneuvostossa aiemmin sovittiin, niin asteittain tehdä rajoitusten purkuja.
– Asteikko tässä kiinnostaa minua kyllä. Jos sairaalassa on vaikka 650 potilasta niin sellaisessa tilanteessa meillä on tietyt rajoitukset. Jos potilaita on puolet siitä, eli 300, niin lievemmät rajoitukset, ja jos vaikka on alle sata potilasta, niin ei tarvittane rajoituksia lainkaan. Herkkänä tässä täytyy olla, Lindén sanoi.
Koronapassista ei jyrkkää kantaa
Lindén kertoi, että hän ei halua nyt esittää koronapassista mitään jyrkkää mielipidettä vaan että asiaa pitää harkita mahdollisimman monipuolisesti.
Hän huomautti, että asiassa pitää ottaa huomioon juridiset seikat ja elinkeinoelämän vaatimukset sekä myös EU-ulottuvuus.
– Kesä on tulossa ja moni meistä haluaa matkustaa. EU-maissa varmasti tarvitaan EU-koronapassia ja meidän täytyy suhteuttaa tämä tällaiseen kokonaisuuteen. En lähtisi tässä omalla mielipiteelläni ennakoimaan mitään jyrkkää näkemystä.
Lindénin mukaan koronapassi ei ole vielä ainakaan ensi viikolla hallituksen pöydällä niin, että siitä saataisiin jonkinlainen ratkaisu.
Hoitohenkilökunnan rokottaminen perusteltua
Lindén sanoo, että hän ei pidä hoitohenkilökunnan rokottautumista "pakkorokotuksena" vaan perusteltuna suojana heikossa terveydentilassa olevia hoidettavia kohtaan.
– Täytyy muistaa, että tartuntatautilaissa esimerkiksi tuhkarokko- ja vesirokkorokotukset pitää olla kunnossa ja sitten lapsia hoitavalla henkilökunnalla hinkuyskärokote. Ja kun on hyvin voimakas kanta influenssarokotusten suhteen, niin on perusteltua, että sama on voimassa koskien Covid-virusta.
Työtaistelu olisi viimeinen asia, jota nyt tarvitaan
Hyvinvointialueuudistus ja sen mukanaan tuoma tarve palkkaharmonisoinnille sekä tekijöiden riittävyys ovat nostattaneet puheita lakoista teveydenhoitoalalla. Lakkotilannetta Lindén kavahtaa.
– Työtaistelu on tietenkin työmarkkinoiden asia, mutta suuri toivomus olisi, että viimeinen asia, jota tässä tarvittaisiin olisi hoitoalan työtaistelu.
Lindén kertoo nähneensä urallaan kuusi hoitoalan lakkoa ja että niiden jälkeen hoitovelkaa on kertynyt paljon.
– Vetoan tässä työmarkkinaosapuoliin, että olisi keskinäistä ymmärrystä ja ratkaisuja pitäisi saada.
Lindén sanoo itse laskeneensa palkkaharmonisoinnin kustannuksia eikä pidä niitä ylitsepääsemättöminä. Hän arvioi, että varsinainen harmonisointi pääsee alkamaan vasta ensi vuoden alun jälkeen.
Edessä paljon suuria hankkeita
Lindén totesi hyppäävänsä liikkuvaan junaan kesken hallituskauden ja olevansa virassa syyskuun tietämille. Tuona aikana hän kertoi edessään olevan noin 15 lakiesitystä kevätkaudella ja toinen mokoma syksyllä.
Ensimmäisenä pöydälle tulee hoitotakuu, jolla pitäisi hoitaa perusterveydenhuollon resurssointi. Lindén toi esille, että aiemmissa suurissa uudistuksissa erikoissairaanhoito on ollut painopisteenä, jolloin perusterveydenhuolto ja esimerkiksi mielenterveystyö ovat jääneet taka-alalle.
Kokenut terveysalan johtaja
Lindén, 69, on ensimmäisen kauden kansanedustaja. Lääketieteen lisensiaatti ja valtiotieteen maisteri Lindén on sosiaali- ja terveysalan johtotehtävien veteraani. Hän on toiminut muun muassa Porin terveydenhuollon johtajana, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajana ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) toimitusjohtajana.
Lindéniä arvostetaan hänen asiantuntijuutensa takia ja häntä pidetään jopa Kiurua tiukempana terveyden puolustajana. Lindèn on ollut myös Kiurun vahvana tukena koronapandemian hoitamisessa. Lindén on ollut tiukkojen rajoitustoimien kannattaja muun muassa sairaanhoidon kuormituksen helpottamiseksi.
Lue myös:
SDP valitsi peruspalveluministeriksi jopa Kiuruakin tiukemman terveyden puolustajan – tällainen on Aki Lindén