Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen mielestä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä koskevan rokotusvelvoitteen pitäisi olla pysyvä eikä vain vuoden loppuun saakka jatkuva vaatimus.
Eduskunta hyväksyi hoitajien pakollista koronarokotetta koskevan lakiesityksen joulukuun lopussa, ja se astui voimaan tänään.
– Koronarokotusvelvoite pitäisi ehdottomasti saada pysyvästi lakiin. Kyse on nimenomaan potilaiden suojelemisesta, HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen sanoo.
Hänen mukaansa kyse on erittäin tärkeästä potilasturvallisuuteen vaikuttavasta asiasta. Lehtonen muistuttaa, että jo nykyisellään hoitohenkilöstöltä vaaditaan tietty rokotussuoja.
– Meillä on ollut siitä lähtien, kun tartuntatautilakia muutama vuosi sitten uudistettiin, terveydenhuollon ja sosiaalihuollon työntekijöillä rokottautumisvelvoite influenssaa, tuhkarokkoa, vesirokkoa ja lasten kanssa työskentelevillä myös hinkuyskää vastaan.
Nämä ovat pysyviä velvoitteita, joten olen itse pitänyt hieman hassuna, että jonkun taudin osalta säädetään määräaikainen rokottautumisvelvoite, Lehtonen sanoo.
Hänen mukaansa laaja joukko asiantuntijoita alkaa olla varsin vakuuttuneita siitä, että korona ei ihan nopeasti häviä.
– Näin ollen riskiryhmien suojaaminen vakavalta koronataudilta on varmasti ajankohtaista vuoden 2022 lopun jälkeenkin. Pitäisin perusteltuna, että kun tehdään ratkaisuja, niin ne olisivat pysyviä.
Lehtosen mukaan maailmalta on tieto siitä, että kolme rokotuskertaa antaa noin 90 prosentin suojan deltavarianttia vastaan.
Lehtonen toteaa, että kirurgikin panee leikkauksen ajaksi maskin kasvoilleen, jotta potilas ei saisi haavainfektiota. Hänen mukaansa potilaita tulee suojella infektiolta kaikin mahdollisin keinoin.
Lehtonen on eri mieltä THL:n ylilääkärin kanssa
Lehtonen hämmästelee avoimesti näkemyksiä, joiden mukaan hoitajien rokotusvelvoitetta ei voisi perustella potilaiden suojelemisella.
Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek totesi Helsingin Sanomien haastattelussa maanantaina, että rokotusvelvoitetta ei voida enää perustella yksinomaan potilaiden suojelemisella.
Nohynekin mukaan tarkoituksena on ollut suojata potilaita tartunnoilta. Tämä oli mahdollista vielä deltamuunnoksen aikana, kun rokotteet antoivat hyvän suojan. Omikronmuunnoksen vallitessa epäsuora suoja jää kuitenkin hänen mukaansa vaillinaiseksi.
Lehtosen mukaan rokotusvelvoite voidaan silti perustella potilasturvallisuudella. Hän toteaa, että kolmen rokotuskerran suoja infektiota vastaan on brittitutkimusten mukaan 60–70 prosenttia.
– Meillä on maailmalta aika hyvä tieto siitä, että kolme rokotuskertaa antaa hyvän suojan tartuntoja vastaan, Lehtonen vakuuttaa.
Lehtonen sanoo, että tuhkarokkoakin esiintyy Suomessa nykyään vain harvakseltaan, mutta kun turvallisuusvelvoite on määrätty, on rokotevelvollisuuskin voimassa.
– Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että koronarokotusten antama suoja on vähintään yhtä hyvä ja itse asiassa parempi kuin influenssarokotusten, jotka ovat tartuntatautilain 48 pykälässä määrätty pakollisiksi.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23:een asti.
Lue lisää aiheesta:
Ylen kysely sairaanhoitopiireille: Sote-alan "rokotepakko" näyttää vaikuttavan vain erittäin pieneen osaan sairaanhoitopiirien henkilöstöä
24-vuotias rokotekriittinen hoitaja on ilman työtä koska ei suostu piikille: “En näyttäisi koronapassia, vaikka olisin ottanut viisi piikkiä”
Koronan takia teholle joutunut hoitaja: "Kyllä on hyvä, että rokotus tuli pakolliseksi"