Sekä laboratoriotutkimukset että käytäntö ovat vahvistamassa, että koronavirus voi tarttua uudelleen hyvinkin nopeasti edellisen tartunnan jälkeen.
Yhdysvalloissa tehdyssä laboratoriotutkimuksessa tutkittiin koronataudin sairastaneiden ihmisten virusta neutraloivia vasta-aineita. Tutkimuksen mukaan erityisesti omikronmuunnoksen saaneilla neutraloivat vasta-aineet eivät tehonneet virukseen yhtä hyvin kuin esimerkiksi deltamuunnoksen aiheuttaman taudin sairastaneilla.
Deltaan sairastuneiden, kaksi kertaa rokotettujen henkilöiden vasta-aineet nousivat sekä deltaa että alkuperäistä wuhanilaista virustyyppiä vastaan paljon enemmän kuin omikroniin sairastuneilla. Tutkijoiden mukaan tämä johtui etupäässä siitä, että deltamuunnos aiheutti omikronia useammin keskivaikean tai vaikean koronataudin.
Lievä omikronin aiheuttama tauti vaikuttaisi antavan vain vähäisen immuniteetin uutta omikrontartuntaa ja rajallisen suojan deltatartuntaa vastaan. Tutkijoiden mukaan lievän omikronin antama immuniteetti on vain noin kolmasosa rokotteisiin verrattuna.
Tutkijat kirjoittavat myös tuloksen osoittavan, ettei omikronin tuoma immuniteetti ehkä ole riittävä estääkseen toisen, tartuttavamman muunnoksen, jos sellainen ilmestyy tulevaisuudessa.
Helsingin yliopiston virologian professori Olli Vapalahti sanoo, että vähäiseen immuniteettiin on kaksi syytä.
– Ensinnäkin tiedämme, että jos infektio on vähäoireinen ja vain ylähengitysteiden limakalvoilla, se ei nosta vasta-aineita samassa määrin. Toinen syy on se, että muihin variantteihin verrattuna omikron on niille etäisempi serkku. Omikron-vasta-aineet eivät suojaa sen vuoksi niin hyvin muita variantteja vastaan ja toisinpäin, Vapalahti selventää.
Sen vuoksi suoja jää sairastetusta omikronista matalammaksi ja hiipuu myös nopeammin pois. Vapalahti lisää, että omikron ja delta ovat niin kaukana toisistaan, että niiden ristisuoja on vähäisempi.
Brittitutkimus: Suoja vain 19 prosenttia
Vasta julkaistu tutkimus on vielä painamaton ja vertaisarvioimaton, mutta myös käytäntö on osoittanut useissa maissa, että korona voi tarttua uudelleen edellisen tartunnan jälkeen.
Sairastetun taudin immuniteetti saattaa siis olla rokotuksista, taudin vakavuudesta tai variantista riippuen muutamista kuukausista jopa vain viikkoihin.
Esimerkiksi Britanniassa käytiin läpi satoja tuhansia koronan eri muunnoksen sairastaneita. Imperial College Londonin tutkimusryhmä arvioi, että omikronmuunnoksen uudelleentartunnan riski on 5,4 kertaa suurempi kuin deltamuunnoksella. Aiemman infektion antama suoja omikronin uudelleentartuntaa vastaan voi olla niinkin alhainen kuin 19 prosenttia.
– Minkä tahansa taudin lievänä sairastamalla vastustuskyky jää lieväksi, Vapalahti muistuttaa.
– Myöskään sairastettu delta ei anna kovin kummoista suojaa omikronia vastaan. Sen takia esimerkiksi Etelä-Afrikassa välittömästi delta-aallon jälkeen nousi omikronaalto, hän jatkaa.
Lisäksi Vapalahti muistuttaa, että omikronmuunnosta on olemassa kahta tyyppiä. Senkin vuoksi saattaa olla mahdollista, että immuniteetti ei ole kovin pitkä näiden eri tyyppien välillä.
Koronan laumasuoja on mahdoton
Vapalahti huomauttaa, että virukset muuntuvatkin koko ajan juuri leviämisen takia. Jos ne koko ajan pysyisivät samanlaisina, ne leviäisivät huonommin.
– Samalla tavalla influenssakin löytää seuraavana vuonna ihmisiä, joilla ei ole enää immuniteettiä juuri kyseistä kantaa vastaan. Immuniteetin hiipuminen ja viruksen muuntuminen ylläpitävät sitä, että taudit kiertävät väestössä koko ajan, sanoo Vapalahti.
Koronaepidemian on enteilty muuttuvan kausi-influenssan kaltaiseksi pysyväksi kiertolaiseksi. Uusimmat tarttuvuustutkimuksetkin vaikuttaisivat viittaavan tähän suuntaan.
Jatkuva muuntuminen vaikuttaa myös siihen, että laumasuojaa ei koronaakaan vastaan synny.
– Tämä on juuri se syy, minkä vuoksi infektion leviämisen kokonaan estävän laumasuojan syntymistä ei voida saavuttaa, eikä siihen ole järkevää pyrkiäkään.
Lisäksi virologi sanoo, ettemme tiedä, mitä viruskantoja lopulta jää väestössä kiertämään.
– Tietysti nyt tiedetyn perusteella soisi, että se olisi omikrontyyppinen kanta eikä deltatyppinen kanta, mutta ne voivat molemmatkin jäädä esimerkiksi vuorottelemaan.
Joka tapauksessa hyviäkin uutisia on, Vapalahti korostaa.
– On kuitenkin hyvä muistaa, että kyllä sairastettu lieväkin tauti immuniteettia lisää.
Ja osansa on myös rokotuksilla. Ne lieventävät taudin oireita, vaikka tartunta tulisikin.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 1.2. kello 23:een saakka.
Lue myös:
Uusimmat tiedot koronaviruksesta