Keskustelu korona- ja rokotepasseista ja niiden tarpeellisuudesta käy kuumana.
Monelle lienee yllätys, että Suomessa on parasta aikaa jo voimassa kaksi koronapassilakia ja poliittisessa valmistelussa kolme uutta koronapassilakihanketta.
Sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtaja Pasi Pohjola väänsi Ylen pyynnöstä rautalangasta kuvan suomalaisten koronapassilakien ja -lakihankkeiden nykytilasta.
1. EU:n koronapassi – matkustusasiakirja
Euroopan unionin valmistelema koronapassi (EU:n koronatodistus, Covid Certificate) otettiin käyttöön Suomessa viime kesänä.
Kyse on matkustusasiakirjasta. EU:n koronapassin saamiseksi tarvitaan täysi rokotussarja, kuuden viime kuukauden aikana sairastettu koronatauti tai tuore negatiivinen koronatestitulos.
Täydeksi rokotussarjaksi on katsottu myös sairastettu koronatauti ja sen jälkeen annettu yksi rokoteannos.
Helmikuun ensimmäisestä päivästä lähtien täyden rokotussarjan vaatimukseen tulee muutoksia.
Vastedes kaksi rokotuspiikkiä kelpaa täydeksi rokotussarjaksi vain yhdeksän kuukauden ajan. Kun toisesta piikistä on kulunut yhdeksän kuukautta, passin saa pelkkien rokotusten perusteella vasta kolmannen piikin jälkeen.
Sama yhdeksän kuukauden määräaika koskee sairastetun koronan jälkeistä yhtä rokoteannosta.
Todistus sairastetusta koronataudista on voimassa kuusi kuukautta. Jos matkalle lähteneen rokotussarja olisikin jo vanhentunut, äskettäin sairastettu koronatauti antaa passille lisäaikaa.
Lukuisat EU-maat ovat kuitenkin asettaneet maahantulolle omia tiukennettuja perusteitaan.
– Useat maat vaativat rajallaan sekä täyttä rokotussarjaa että tuoretta negatiivista testitulosta.
2. Kansallinen koronapassi – vaihtoehto viranomaisrajoituksille
Suomen kansallinen koronapassi on jatkojalostettu versio EU:n koronapassista.
Kansallinen koronapassi otettiin Suomessa käyttöön lokakuun puolivälissä. Omakanta-järjelmästä löytyvä EU:n koronatodistus toimii Suomessa myös kansallisena koronapassina. Käytännössä kyse on samasta asiakirjasta.
Kansallisen koronapassin käyttötarkoitus on kuitenkin tyystin toinen kuin EU-passilla.
Kansallinen koronapassi vapauttaa kantajansa viranomaisten asettamista koronarajoituksista, kun taas EU-passi on vain matkustusasiakirja.
Kansallisen koronapassin saamisen ehdot ovat samat kuin EU:n koronapassilla.
Siis: kansallisen passin saamiseksi tarvitaan täysi rokotussarja, kuuden viime kuukauden aikana sairastettu koronatauti tai tuore negatiivinen koronatestitulos.
Erityisesti koronaviruksen omikron-muunnoksen nopean leviämisen takia kansallinen koronapassi jäädytettiin joulukuun lopussa.
Tällä hetkellä kansallinen passi ei siis oikeuta haltijaansa yhtään mihinkään.
Koronapassin jäädytyspäätös on voimassa 15.2. saakka. Sen jälkeen koronapassista tulee taas samanlainen rajoituksista vapauttava asiakirja kuten syksyllä.
Vaatimus täydestä rokotussarjasta muuttuu samaksi kuin EU:n koronapassissa. Esimerkiksi kaksi rokoteannosta vanhenee yhdeksässä kuukaudessa, ja silloin rokotukseensa vetoava tarvitsee kolmannen piikin.
Maan hallituksella on vahva tahto purkaa koronarajoituksia mahdollisimman paljon ja mahdollisimman pian. Passia siis tarvitaan keväällä selvästi harvemmissa tapahtumissa ja tilanteissa kuin syksyllä.
Vain jos koronatilanteessa – jälleen kerran – sattuisi ikävä takaisku, passin soveltamisalaa laajennettaisiin.
– Viranomaisilla on vielä aikaa myös siihen, että rajoituksia puretaan harkitun verkkaisesti: koronapassin salliva tartuntatautilain muutos on voimassa kesäkuun loppuun saakka.
Ainakaan Pasi Pohjola ei jaksa uskoa, että maan hallitus purkaisi kaikki koronarajoitukset kertaheitolla jo lähiviikkoina. Jos niin kuitenkin kävisi, kansallista koronapassiakaan ei enää tarvittaisi mihinkään.
3. Kansallisen koronapassin laajennus – passi osaksi asiakasvalintaa?
Hallitus on syksyn aikana valmistellut lakiesitystä kansallisen koronapassin käyttöalan laajentamiseksi.
Uusi, laajennettu koronapassi ei enää olisikaan pelkkä vaihtoehto viranomaisten rajoituksille.
Tapahtumien ja tilaisuuksien järjestäjät voisivat ottaa passin käyttöön itsenäisesti ja oman harkintansa mukaan – vaikka niiden toiminta-alueella ei olisi minkäänlaisia viranomaisrajoituksia.
– Ajatuksena on, että yrittäjät voisivat laajennettua koronapassia käyttämällä edistää terveysturvallisuutta jopa yli viranomaismääräysten ja yleisen turvallisuudentunteen ylläpitämiseksi.
Jo nykyisin jotkut palveluntarjoajat – eritoten ravintolat – ovat vaatineet asiakkailtaan koronapassia, vaikka viranomaismääräykset eivät olisi siihen pakottaneetkaan.
– Oikeudellisesti menettelyn katsotaan olevan harmaalla vyöhykkeellä. Uusi laki toisi menettelylle täsmällisen juridisen oikeutuksen ja pohjan.
Lakihanke on kuitenkin juuri nyt vastatuulessa.
Tammikuun puolivälissä päättynyt lausuntokierros oli lainvalmistelijoiden näkökulmasta murskaava: lakiluonnos on etenkin yhdenvertaisuuden näkökulmasta niin ongelmallinen, että jopa oikeuskansleri suositteli sen palauttamista takaisin valmisteluun.
Jatketaanko lain valmistelua vai ei, on nyt poliittisessa harkinnassa.
4. Kolmen piikin rokotepassi?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) esitti syksyllä harkittavaksi tyystin uutta rokotepassia.
Siinä olisi kirjaimellisesti kyse todistuksesta, jonka saisivat vain henkilöt, jotka ovat ottaneet kaiken mahdollisen rokotesuojan eli kolme rokoteannosta.
Ajatus on ammuttu alas useammaltakin taholta. Ongelmana olisi jälleen ihmisten yhdenvertaisuus.
Miten kävisi niille, jotka eivät lääketieteellisistä syistä voi rokotusta ottaa?
Kuinka voitaisiin yleisesti vaatia kolmen piikin passia, kun merkittävällä osalla väestöä ei vielä ole ollut mahdollisuutta kolmanteen rokoteannokseen?
Sittemmin THL on muuttanut linjaansa asiassa. Viime viikkoina THL on liputtanut jopa sen puolesta, että Suomi luopuisi omista koronapasseista kokonaan.
– THL:n mielen muuttumisen syynä lienee ollut se, että koronan omikron-muunnos menee hurjimmillaan läpi joka kaikkien kolmen rokoteannoksen.
Rokotepassi ei siis enää ole varma tae oikeastaan yhtään mistään.
5. ”Työelämän koronapassi” – selkoa työpaikan rokotetilanteesta?
Yhtenä kansallisen koronapassin ongelmana on se, että se ei koske työntekijöitä.
Esimerkiksi ravintoloitsija on siis voinut vaatia asiakkailtaan koronapassia, mutta ei omilta työntekijöiltään.
Työpaikkojen koronatilanteen seuraamiseen soveltuvia työkaluja selvitellään parasta aikaa kolmikantaisessa työryhmässä – eli työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä valtiovallan edustajien kesken.
”Työpaikkojen koronapassi” ei tällä tietoa olisi kuitenkaan mikään työpaikan portilla vilautettava dokumentti.
– Tavoitteena on työturvallisuuden lisääminen.
Työnantajan velvollisuutena on pitää huolta siitä, että työpaikka on myös koronaturvallinen. Työntekijän henkilökohtaisiin terveydentilatietoihin työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta.
Tarkennus 1.2. kello 10:40: Lisätty toisen väliotsikon alle lause: Käytännössä kyse on samasta asiakirjasta.